Takaisin

Lapsipornolain vaikutuksista arvio

Lapsipornolain vaikutuksista arvio

Uutinen 02.06.2010 13.24 fi

Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt selvityksen lapsipornografian levittämisen estotoimia koskevasta laista. Selvityksessä tarkastellaan lain toimivuutta ja vaikutuksia teleyritysten ja poliisin, verkkoon sisältöä tuottavien tahojen sekä yleisön näkökulmasta. Selvityksen pääpaino on oikeudellisessa tarkastelussa ja erilaisten oikeudellisten sääntelyinstrumenttien keskinäisen aseman kehityksessä.

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista tuli voimaan 1.1.2007. Laki perustuu teleyritysten vapaaehtoisiin estotoimiiin sekä poliisin oikeuteen luovuttaa ylläpitämänsä lista lapsipornoa sisältävistä sivustoista teleyrityksille.

Selvityksessä on tultu johtopäätökseen, että laki muodostaa pohjan, jolta järjestelmää voidaan kehittää. Joitakin kehitystarpeita on myös havaittu. Selvityksen tekijän käsityksen mukaan järjestelmän osalliset eli poliisi ja teleyritykset ovat omaksuneet estojärjestelmän ja ovat kohtuullisen motivoituneita sitä ylläpitämään. Myöskään mitään merkkiä siitä, että internet-palveluntarjoajien asiakaskunta vastustaisi järjestelmää, ei ole löytynyt.

Julkaisu tarkastelee estotoimista käytyä julkista keskustelua sekä viranomaisten ja tuomioistuinten toimintaa. Tarkastelun kohteena on myös alan kansainvälisen sääntelyn kehittyminen ja estotoimien käytön levinneisyys, samoin kuin kokemukset muista maista.

Lapsipornoa sisältävään aineistoon kohdistuva estotoiminta laajenee EU-maissa koko ajan ja asiasta käydään eri maissa keskustelua. EU-komissio on antanut maaliskuun lopussa 2010 direktiiviehdotuksen, joka toteutuessaan velvoittaisi jäsenvaltiot käynnistämään lapsipornoon kohdistuvat estotoimet. Suomi osallistuu aktiivisesti direktiivin valmisteluun ja yleisellä tasolla direktiiviehdotusta voidaan pitää tarpeellisena ja kannatettavana.

Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo selvityksen laatijoiden tapaan, että oikea ajankohta arvioida mahdollisia Suomen lainsäädännön tarkistustarpeita on siinä vaiheessa, kun EU:n direktiiviehdotus on hyväksytty.

Suomessa keskustelu vuonna 2006 säädetystä laista on painottunut sananvapausnäkökulmaan ja tehokkuuskysymyksiin. Keskustelussa ovat jääneet vähemmälle tarkastelulle lasten oikeudet ja niiden kasvava painoarvo myös lainsäätäjää sitovana seikkana.

Itsesääntelyyn perustuvat lapsipornon estotoimet otettiin käyttöön Englannissa ja muissa Pohjoismaissa ennen Suomea. Merkille pantavaa on, että EU:n jäsenvaltiot pohtivat itsesääntelyyn perustuvan vaihtoehdon ja pakottavan järjestelmän vaihtoehtoisuutta jo vuonna 2000, jolloin Euroopan neuvosto teki puitepäätöksen internetissä välitettävän lapsipornografian vastaisista toimenpiteistä.

Selvityksen tekijät pitävät tärkeänä, että itsesääntelyvaihtoehto tai ainakin joustava soveltaminen säilytettäisiin EU:ssa toteuttamistapana, sillä kaikilla operaattoreilla ja palveluntarjoajilla ei ole samanlaisia resursseja estotoimiin.

Selvityksen on tehnyt Asianajotoimisto Krogerus Oy liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta.