Takaisin

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus 2,9 miljardia euroa

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus 2,9 miljardia euroa

Tiedote 08.08.2013 13.06 fi sv

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 2 970 miljoonan euron määrärahoja vuodeksi 2014.

Liikennepolitiikan lohkolle ehdotetaan yhteensä 1 981 miljoonaa euroa, josta liikenneverkon osuus on 1 701 miljoonaa euroa. Viestintäpolitiikan lohkolle ehdotetaan 534 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön ehdotus liikenne- ja viestintäministeriön budjetiksi vuodelle 2014 on pääosin ministeriön oman ehdotuksen mukainen.

Hallitus on vahvistanut kehykset vuoteen 2017 asti. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus vuodelle 2014 noudattaa pääosin kehyksiä.

Neljä uutta tiehanketta aloitetaan

Liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt liikennehankkeet ehdotetaan käynnistettäväksi liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministerityöryhmässä toukokuussa 2013 päätetyllä tavalla. Vuonna 2014 käynnistetään neljä tiehanketta: mt 101 Kehä I:n parantaminen, valtatie 4 Rovaniemen kohta, valtatie 5 Mikkelin kohta sekä E18 Hamina-Vaalimaa -hankkeen valmistelu.

Kehä I:n toimivuutta parannetaan toteuttamalla ensi vaiheessa Kivikon eritasoliittymä ja toisessa vaiheessa Espoon rajan ja Vihdintien väliset lisäkaistat, joukkoliikennejärjestelyt ja meluesteet sekä Hämeenlinnan väylän eritasoliittymää täydentävät lisärampit ja meluesteet. Hankkeen kustannukset valtion töiden osalta ovat 32 milj. euroa. Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa omana työnään Kivikon eritasoliittymän ja siihen kuuluvat katujärjestelyt (25 milj. euroa).

Valtatiellä 4 jatketaan Rovaniemen kohdalla valtatien kaksiajorataista osuutta Oijustielle asti sekä toteutetaan Oijustien ja Vierustien eritasoliittymät, meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen järjestelyjä sekä parannetaan katuja ja katuliittymiä. Hankkeen kustannukset ovat 25 milj. euroa, josta valtion osuus on 23 milj. euroa.

Valtatiellä 5 Mikkelin kohdalla Pitkäjärven ja Visulahden välistä osuutta täydennetään nelikaistaiseksi tieksi, eritasoliittymiä parannetaan sekä rakennetaan pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa. Hanke poistaa valtatien liikenteen kapasiteettiongelmat vilkkaimmin liikennöidyiltä kohdilta Mikkelissä. Hankkeen kustannukset ovat 27 milj. euroa, josta valtion osuus on 24 milj. euroa.

Valtatiellä 7 (E18) Hamina-Vaalimaan välisellä osuudella rakennetaan koko 32 km pituinen osuus moottoritieksi nykyisen tien pohjoispuolelle. Tieosuudelle rakennetaan viisi eritasoliittymää. Hankkeeseen sisältyy myös Vaalimaan rekkaparkki. Hankkeen investointikustannus on 265 milj. euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä eli PPP-elinkaarihankkeena. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu 15-20 vuotta, ja arvio hankkeen sopimuskauden kustannuksista on 660 milj. euroa. Hankkeen rakennustyöt kohdistuvat vuosille 2015-2018.

Keskeneräisiin ja aikaisemmin päätettyjen hankkeiden toteuttamiseen varataan 378 milj. euroa. Lisäksi jo valmistuneiden elinkaarihankkeiden ja jälkirahoitteisten hankkeiden takaisinmaksulle varataan 91 milj. euroa.

Ratahankkeet Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen ja Kokkola-Ylivieska Kaksoisraide ehdotetaan yhdistettävän hankkeeksi Pohjanmaan rata.

Lisärahoitusta tiestön kunnostukseen

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1 061 milj. euroa. Perusväylänpidossa käynnistetään kaksi liikennepoliittisessa selonteossa nimettyä hanketta. Junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä parannetaan pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksilla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 85 milj. euroa ja vuoden 2014 määräraha 5 milj. euroa. Raakapuuterminaalien hankeohjelman kokonaiskustannukset ovat 40 milj. euroa ja vuoden 2014 määräraha 5 milj. euroa.

Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Hallitus on osoittanut tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa rahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita. Vuoden 2014 osalta rahoitus on 15 milj. euroa.

Uusi jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015-2016. Vuodelle 2014 ehdotetaan 46 milj. euron määrärahaa jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Jäänmurtajan kokonaiskustannukset ovat 125 milj. euroa, josta 120 milj. euroa on perusjäänmurtajan hankintakustannuksia ja 5 milj. euroa öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksia.

Länsimetron rakentaminen Ruoholahden ja Matinkylän välillä jatkuu. Valtio osallistuu rakentamiskustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella. Vuodelle 2014 ehdotetaan 55,7 milj. euron määrärahaa.

LVM ehdottaa, että lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon varataan 1 milj. euroa. Rahat käytettäisiin Seinäjoen (Rengonharjun) ja Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin ja ylläpitoon.

Yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen ehdotetaan 5 milj. euron määrärahaa (9 milj. euroa vuonna 2013).

Liikenteen ostoihin ja tukemiseen 227,3 milj. euroa

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan 227,3 milj. euron määrärahaa. Määräraha jakautuisi seuraavasti:
- meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen 84,7 milj. euroa
- alusten ympäristötuki 20 milj. euroa
- lästimaksuista suoritettavat avustukset 0,8 milj. euroa
- luotsauksen hintatuki 4,2 milj. euroa
- joukkoliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen 100,8 milj. euroa (summaan sisältyy joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksen vuoksi arvio valtion lipputuloista 1,7 milj. euroa)
- saariston yhteysalusliikenne 16,0 milj. euroa
- valtionavustus koulutuksesta 0,8 milj. euroa.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen tukemiseen ehdotetaan 30,8 milj. euroa. Nykymuotoinen linja-autoliikenne on järjestettävä uudelleen kun joukkoliikennelain mukaiset siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat vuosien 2014 ja 2019 välillä. Suuri osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy 30.6.2014. Siirtymäajan jälkeen toimivaltaisten viranomaisten on järjestettävä joukkoliikenne alueellaan. Muutos vaikuttaa myös valtionavustuksella tuettaviin lipputyyppeihin. Valtio vastaa alueellisista ostoista siten, että se korvaa pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Kunnat maksavat myös jatkossa osuutensa kustannuksista.

Junien kaukoliikennettä ostetaan LVM:n ja VR-Yhtymä Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti 34 milj. eurolla. Junien lähiliikenteen palveluja ostetaan 9,1 milj. eurolla.

Valtio avustaa 12,75 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä. Edellytyksenä on, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen varataan 10 milj. euroa.

Saariston yhteysalusliikennettä ostetaan 10,7 milj. eurolla. Määrärahalla rahoitetaan Liikenneviraston vastuulla olevaa liikennettä Saaristomeren alueella. Lisäksi avustetaan Sipoon, Tammisaaren ja Turunmaan saariston rengasteitä.

Kotka-Pyhtään ja Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta on tehty 10-vuotinen sopimus palveluntuottajien kanssa. Näistä yhteysalusliikennöintipalveluista arvioidaan aiheutuvan menoja noin 5,3 milj. euroa vuodessa.

Alusten investointituesta helpotusta rikkipäästörajoihin sopeutumiseen

Alusten ympäristöä parantaviin investointeihin osoitetaan 20 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviossa on myönnetty 30 milj. euron valtuus nykyisin käytössä oleviin aluksiin tehtävien ympäristönsuojelua parantavien jälkiasennettavien laitteiden investointikustannusten tukemiseen. Vuoden 2013 talousarviossa tarkoitukseen osoitettiin 10 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarvioon esitetään loppuosa eli 20 milj. euroa. Myöntöpäätökset tuista tehdään vuonna 2013.

Ylen määrärahaa tarkistetaan

Yleisradion julkisen palvelun toiminta rahoitetaan valtion televisio- ja radiorahaston varoista. Rahastoon tehtävä siirto rahoitetaan yleisradioverolla. Vuonna 2014 määräraha on 512 milj. euroa. Vuonna 2013 määräraha oli 500 milj. euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavaksi. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä ja ansiotasoindeksistä.

Viestintäviraston yhteyteen perustettavan kyberturvallisuuskeskuksen perustamiseen varataan 1 milj. euroa.

Valtioneuvosto asetti 2008 tavoitteeksi, että vuoden 2015 loppuun mennessä kaikkialla maassa on saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu vastaava verkko enintään kahden kilometrin päässä asunnosta tai organisaation toimipaikasta. Hanke jatkuu. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeille ehdotetaan 10,5 milj. euron tukea.

Sanomalehdistön tuki säilyy ennallaan 0,5 milj. eurona.

Julkisia tietovarantoja avataan

Julkisten tietovarantojen avaamisen maksuttomuutta jatketaan. Vuonna 2014 avataan liikennetietoja sekä sää- ja tutkatietoja palvelujen ja uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi.

Liikenneviraston tietovarannoista avataan joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot sekä liikenneverkkoaineistot (Digiroad2). Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää ajoneuvotietojärjestelmäänsä, mikä mahdollistaa tietojen anonymisoinnin ja uudet rajapinnat. Ilmatieteen laitoksen tietovarannoista avataan sää- ja tutkatietojen lisäksi lentokenttähavainnot. Budjettirahoitusta osoitetaan n. 6,7 milj. euroa näiden tietovarantojen avaamisen mahdollistamiseksi.

ICOS-päämaja Suomeen

Eurooppalaisen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän (ICOS) päämaja perustetaan Suomeen, Ilmatieteen laitoksen yhteyteen. ICOS on eurooppalaisten tutkijoiden ja tutkimusasemien verkosto, jonka tehtävänä on seurata kasvihuonekaasujen pitoisuuksia, vapautumista ja sitoutumista. Liikenne- ja viestintäministeriö varaa päämajan ylläpitoon 1,25 milj. euroa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta.

Lisätietoja:

liikenneministerin erityisavustaja Jyri Kuusela, p. 0295342011
viestintäministerin erityisavustaja Antton Rönnholm, p. 040 506 7676
ylijohtaja Minna Kivimäki, p. 040 754 9871 (liikenneasiat)
ylijohtaja Juhapekka Ristola, p. 0400 788 530 (viestintäasiat)
ylijohtaja Pekka Plathan (Ilmatieteen laitosta koskevat asiat), p. 050 566 8176
talousjohtaja Jaana Kuusisto, p. 040 837 8839