Liikenne- ja viestintäministeriön lähihistoria - 20 vuotta kiihkeää muutosta
Viestintä- ja liikennekenttä ovat muuttuneet huimasti parissakymmenessä vuodessa. LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiaisen mukaan muutokset ovat olleet niin teknologisia, markkinataloudellisia kuin yhteiskunnan rakennetta koskevia.
- Suurista muutoksista huolimatta lähtökohta on sinänsä sama kuin ennenkin. Ihmisiä, tavaroita ja tietoa pitää siirtää paikasta toiseen, ja sen vuoksi tarvitaan liikennettä ja viestintää, Pursiainen sanoo.
Viestinnässä teknologinen murros on ollut valtava, kun internet ja mobiliteetti löivät läpi 1990-luvulla. Yhteiskunta on digitalisoitunut, ja samalla mediakenttä on monipuolistunut ja laajentunut.
- Markkinatalouden voimakas tuleminen mukaan viestintään on muuttanut viestintäpolitiikkaa. Valtio joutuu ikään kuin paikkaamaan sitä mikä viestintäyrityksiltä jää tekemättä. 1990-luvun alussa alan keskeiset toimijat olivat valtionyhtiöitä tai keskinäisesti omistettuja yhtiöitä, jotka tuottivat palveluita jäsenilleen, Pursiainen sanoo.
Ilmasto huomioon päätöksissä
Liikennepuolella vastaava markkinataloudellistuminen on Pursiaisen mukaan vielä kesken. Suuria muutoksia ovat liikenteen lisääntyminen, suomalaisten hyvinvoinnin kasvua seurannut autoistuminen ja ympäristönäkökulman nousu. Alueelliset liikenne-erot ovat kasvaneet, suurimmat kasvukeskukset ruuhkautuvat samalla kun maaseutu tyhjenee.
Ilmasto on nykyään otettava huomioon kaikessa liikennepolitiikassa. Pursiaisen mukaan ilmastoajattelun täysi vaikutus liikenteeseen on vielä näkemättä. Jatkossa on tehtävä huomattavasti tiukempia linjauksia, jos ilmastonmuutosta tosissaan halutaan torjua. LVM:n hallinnonalaa koskeva ilmastopoliittinen ohjelma valmistui jo 2009.
- Merkittävä ilmiö on vielä kesken oleva liikennepolitiikan muutos siltarumpupolitiikasta yhteiskuntapolitiikan tärkeäksi osaksi. Esimerkiksi etätyön suosiminen, aluerakenteen kehittäminen liikennemääriä vähentäväksi ja väylien mahdollisimman tehokas käyttö ovat osa kokonaisvaltaista liikennepolitiikkaa, Pursiainen sanoo.
- Globaalin kaupan vuoksi liikenteen merkitys on kasvanut. Syrjässä olevan Suomen vientiyrityksille toimiva liikenne on tärkeä kilpailukykytekijä.
EU ja Venäjä isossa roolissa
Lähes kaikilla ministeriön asioilla on nykyään myös EU- tai Venäjä-ulottuvuus. Rajat ylittävässä liikenteessä EU:lla on suuri merkitys sujuvuuden turvaajana. Venäjän tärkeys korostuu siksi, että Suomen ja itänaapurin välillä kulkee paljon liikennettä niin maanteillä, raiteilla, merellä kuin ilmassa. Myös viestinnässä Venäjä on tärkeä kumppani.
Viimeksi kuluneen 20 vuoden tapahtumista kansliapäällikön mieleen ovat erityisesti jääneet ensimmäinen kolmannen sukupolven matkapuhelu 1991, Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajuus 1999 ja television digitalisoinnin loppuun saattaminen 2008.
- Jatkossa liikenteen megatrendit ovat ilmasto ja älyliikenne, viestinnän puolella yhteiskunnan läpikotainen digitalisoituminen jatkuu. Viestintä- ja liikennepolitiikan keskeinen haaste on tärkeiden yhteyksien ja palveluiden saamisen turvaaminen kaikille, Pursiainen arvioi tulevaisuutta.
Juhlavuonna kirja, artikkeleita ja uutiskooste
- Juhlavuonna LVM:n nettisivuilla julkaistaan artikkelisarja, jossa kerrotaan viimeksi kuluneen 20 vuoden merkittävistä tapahtumista ja ilmiöistä sekä niiden vaikutuksesta jatkossa.
- Juttusarjan ensimmäisessä osassa kansliapäällikkö Harri Pursiainen summaa parin viime vuosikymmenen yleistä kehitystä liikenne- ja viestintäpuolella.
- Merkkivuoden kunniaksi julkaistaan myöhemmin tänä vuonna juhlakirja, joka keskittyy 20 viimeksi kuluneeseen vuoteen ministeriön toiminnassa. Kirja rakentuu kuuden teeman ympärille. Teemat ovat eurooppalaistuminen, teknologian kehitys, viestinnän murros, tehokkuuden liikennepolitiikkaa, liikenne ilmastotalkoissa ja vieraissa Venäjällä.
- Ylen kanssa tuotetaan nettiin uutiskooste ministeriötä koskevista tapahtumista vuosina 1990-2011.
Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.
