Takaisin

Liikennekaari eduskunnan käsittelyyn

Liikennekaari eduskunnan käsittelyyn

Tiedote 22.09.2016 13.20 fi sv en

Liikennemarkkinoiden sääntely kootaan yhtenäiseksi laiksi, liikennekaareksi. Sen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset liikennepalvelujen tarjoamiselle asiakaslähtöisesti sekä luoda edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille ja yrittäjyydelle. Liikennekaari edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla sekä henkilö- ja tavaraliikenteen palveluntarjoajien kilpailukykyä.

Hallitus antoi eduskunnalle liikennekaarta koskevan lakiesityksen 22. syyskuuta.

Liikennekaari tulisi voimaan 1.7.2018. Tämä mahdollistaa sen, että alan nykyisillä toimijoilla on riittävästi aikaa mukauttaa toimintansa uuden lainsäädännön mukaiseksi.

Liikennekaarella yhdistetään ja uudistetaan henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaariesityksellä muutetaan nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjatut. Liikennekaarella luodaan puitteet julkisesti tuettujen henkilökuljetusten järjestämiseksi entistä tehokkaammin mm. digitalisaatiota, kuljetusten yhdistämistä ja erilaisia kalustotyyppejä hyödyntämällä. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi julkisesti tuettujen kuljetusten kymmenen prosentin säästö vuodesta 2017.

Esityksellä toteutetaan hallituksen kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Liikennekaari helpottaa myös ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista mahdollistamalla kuljetusten tehostumisen.

Taksit mukaan joukkoliikennemarkkinaan

Liikennekaari helpottaa taksialalle tuloa ja lisää taksitoimijoiden vapautta kehittää omaa toimintaansa. Taksijärjestelmään esitetäänkin olennaisia muutoksia.

Tavoitteena on, että sääntelyä väljentämällä ja alalle tuloa helpottamalla alalle syntyy entistä monimuotoisempaa yritystoimintaa ja palveluita, alan työllisyys lisääntyy ja erityisesti maaseudulle syntyy nykyistä enemmän tarjontaa.

Jatkossa taksiliikennettä voisi harjoittaa kuka tahansa laissa säädetyt lupaehdot täyttävä toimija, sillä taksikiintiöistä luovuttaisiin. Taksilupa olisi toimijakohtainen, minkä lisäksi kuljettajalta vaadittaisiin ajolupa.

Takseilla olisi jatkossakin määritelty pääasiallinen asemapaikka. Lakiehdotuksen mukaan toimijoiden olisi ilmoitettava pääasiallinen toiminta-alueensa ja palveluaikansa eli käytännössä asemapaikkansa ja päivystysaikansa. Taksi voisi kuitenkin uudistuksen myötä jäädä odottamaan kyytiläisiä myös ilmoittamansa asemapaikkansa ulkopuolelta, ja muilta paikkakunnilta voidaan tulla paikkaamaan kysyntää toiselle paikkakunnalle.

Taksiluvan haltijalla olisi oltava toimipaikka Suomessa. Taksin kuljettajalla tulisi olla kuhunkin palvelutilanteeseen nähden riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Kielikoetta ei taksinkuljettajalta vaadittaisi. Kuljettajalta vaadittaisiin ajolupa, jonka myöntäisi edelleen Trafi. Ajolupa olisi voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Taksien hintasääntelystä luovuttaisiin ja hinnat määräytyisivät jatkossa markkinaehtoisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voisi tarvittaessa asettaa enimmäishinnat, jos hinnat nousevat kohtuuttomiksi. Lisäksi Trafilla olisi velvollisuus seurata uudistuksen vaikutuksia markkinatilanteeseen.

Avoimet tietorajapinnat mahdollistavat uudet palvelut

Liikennekaari edistää merkittävästi uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa. Liikennekaari mahdollistaa yhtenäiset ja mobiilit matkaketjut.

Tulevaisuuden liikenteen kannalta olennaista on, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteen toimivia ja rajapinnat avoimia. Liikennekaaressa esitetään, että liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot avataan. Liikennekaaressa säädetään myös lippu- ja maksujärjestelmien yhteen toimivuudesta.

Näin liikenteen palvelut olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja myös tarkoituksenmukaisella tavalla yhdisteltävissä.

Liikennekaari toteutetaan kolmessa vaiheessa sen sisällöllisen laaja-alaisuuden takia. Toisen vaiheen valmistelu on aloitettu.

Lisätietoja:

osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala, p. 0295 34 2585, Twitter @op_rantala

osastopäällikkö Laura Vilkkonen (avoin data, tiedon yhteentoimivuus), p. 0295 34 2391, Twitter @vilkkonen

neuvotteleva virkamies Susanna Metsälampi, p. 0295 34 2057, Twitter @SMetsalampi

hallitusneuvos Maija Ahokas, p. 0295 34 2390, Twitter @mmaija