Liikenneministeri Anu Vehviläinen Pohjois-Karjalan yrittäjien juhlassa Joensuussa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen Pohjois-Karjalan yrittäjien juhlassa Joensuussa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Pohjois-Karjalan yrittäjien juhla 17.11.2007 Joensuu

Arvoisa juhlaväki, hyvät yrittäjät,

Yrittäjyys on ollut viime vuosina Suomessa vahvassa kasvussa. Yrittäjien määrä on kasvanut neljän viime vuoden kuluessa lähes kymmenellä prosentilla ja lähes 20 000 yrityksellä. Yrittäjyyden kasvusuunta jatkuu edelleen.

Myös täällä omassa maakunnassamme Pohjois-Karjalassa yrittäjyys on ollut myönteisessä kasvuvauhdissa. Pohjois-Karjalassa on tänään yli 6 000 yritystä ja kehityssuunta on edelleen kasvava. Pohjois-Karjalan osalta eri seutukuntien välillä on voimakkaita eroja. Maakuntamme pohjoisosat Nurmes-Lieksan seutukunta vaatii kaikkein eniten elinkeinopoliittisia kehittämistoimia, jotta seutukunnan kasvuun ja kehitykseen saataisiin vauhtia.

Yritysten tilinpäätöstilastojen mukaan voi huomata, että yrittäjyys on Suomessa ollut määrällisesti vahvassa kasvussa, mutta myös taloudellisesti hyvin kannattavaa. Yritysten tuloskehitys on ollut positiivista. Se kertoo, että yrittäjyys ja yrittäjien toiminta on ollut tehokasta ja riskinotto on kannattanut. Myös yritysten liikevaihdot ovat kehittyneet myönteisesti ja henkilöstön määrä on kasvanut. Investoinnit ovat myös kasvaneet, joka sekin kertoo myönteisestä kehityksestä. Olemme saaneet elää yrittäjyyden ja talouden kannalta erityisen suotuisia vuosia.

Pohjois-Karjalan osalta on syytä huomioida, että vaikka kehitys ja toiminta on ollut kasvavaa ja tuottoisaa, niin toimialoista ainakin rakentamiseen tulee lähiaikoina hieman taantumaa, koska suuret vireillä olleet rakentamishankkeet on tehty.

Saamani palautteen ja viimeisimmän yritysbarometrin mukaan yrittäjät täällä Pohjois-Karjalassa uskovat tulevaisuuteen ja kasvuun. Tärkeitä menestystekijöitä ja yrittäjyyden edellytysten parantamishankkeita ovat luonnollisesti liikennehankkeet. Toimivalla logistiikalla on erittäin suuri merkitys maakuntamme yritysten toiminnalle. Ykkösasiaksi nousee nopea junayhteys Joensuusta Helsinkiin ja Vt 23:n parannus välillä Joensuu-Varkaus.

Muutama viikko sitten vastaanotin Joensuun yöjuna -lähetystön ja sen yhteydessä lupasin toimia nopean junayhteyden puolesta. Olen käynnistänyt tarvittavat selvitykset yhteyden nopeuttamiseksi. Aion toimia myös sen puolesta, että henkilöliikenteen rata Joensuuhun saakka on runkoverkossa.

Hyvä juhlayleisö,

Kuluneen syksyn aikana tehtiin yli 4000 pk-yrittäjälle kysely, jonka mukaan yrittäjyyden yleinen asema yhteiskunnassa on selvästi vahvistunut. Nykyisen hallituksen arvopohjassa yrittäjyys, kannustavuus ja toimeliaisuus ovat vahvoja ja tärkeitä asioita. Omistajuudella on väliä. Ei ole sama kuka omistaa ja tekee päätöksiä investoinneista ja työllistämisestä. Siksi omistajuudella ja etenkin suomalaisella omistajuudella ja yrittäjyydellä on merkitystä. Suomalainen yhteiskunta ja päätöksentekojärjestelmä ymmärtää nykyään kotimaisen omistajuuden ja yrittäjyyden merkityksen. Yrittäjiä ja omistajia ei enää leimata vaan heidät koetaan kumppaneiksi ja merkittäviksi yhteiskunnan rakentajiksi. Tässä suhteessa suomalaiset ja suomalainen yhteiskunta ovat kasvaneet henkisesti.

Minulla on mieluisa tehtävä valtioneuvoston puolesta kiittää teitä pohjoiskarjalaisia yrittäjiä tehdystä työstä. Te olette uskoneet yrittäjäasiaan, ponnistelleet, panneet itsenne likoon, sijoittaneet huomattavia summia rahaa yrityksiinne. Työnne on vienyt aikaa, olette ottaneet riskiä, olette ymmärtäneet henkilöstön merkityksen menestyksellenne ja sen myötä koko kansantaloudelle. Tästä kaikesta valtavasta ponnistelusta teille kuuluu suuri kiitos. On hieno tapa, että kokoonnutte isolla joukolla yhteen näin loppuvuodesta. Olette juhlanne todella ansainneet.

Hyvä juhlayleisö,
Yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistämisessä Matti Vanhasen II -hallitus jatkaa edeltäjänsä Matti Vanhasen I -hallituksen työtä.
Edellisellä vaalikaudella Vanhasen hallitus teki laajan yritysverouudistuskokonaisuuden, alv-alarajan huojennuksen ja helpotti sukupolvenvaihdoksia. Varallisuusvero poistettiin, matalapalkkatyön verotuki tuli voimaan ja kotitalousvähennystä laajennettiin parantaen palvelualan yrittäjyyden edellytyksiä.

Myös ansiotulojen verotuksen kevennys jatkuu, joka lisää ostovoimaa ja kysyntää ja luo työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
Hallitusohjelmassa yrittäjyys on edelleen vahvassa asemassa. Varallisuusveron poisto viime vaalikaudelta saa nyt jatkoa. Kasvuyrittäjyyttä tuetaan, perheyritysten jatkuvuutta turvataan poistamalla verotus olemassa olevia työpaikkoja turvaavilta sukupolvenvaihdoksilta. Hallitus edistää kansankapitalismia keventämällä pienten osinkotulojen verotusta.
Madallamme edelleen yrittäjyyden aloittamisen kynnystä muun muassa kehittämällä yrittäjien sosiaaliturvaa ja kehittämällä edelleen starttirahaa sekä lisäämällä yrittäjyyskoulutusta. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan muun muassa riskirahoituksen saantia parantamalla.
Näitä kaikkia toimia tarvitaan, jotta erittäin suureen ikääntymiseen haasteeseen kyetään vastaamaan riittävällä tavalla. Tarvitsemme kasvuyrityksiä ja yrittäjiä, jotta hyvinvointimme voidaan turvata väestön ikääntyessä erittäin voimakkaasti.

Hyvät kuulijat,

Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat monien haasteiden edessä.
Käynnissä oleva PARAS -hanke pyrkii turvaamaan kansalaisten peruspalvelut kaikille kansalaisille. PARAS -hanke on haaste kunnille, kun palveluita järjestellään uudelleen ja niitä myös pyritään tehostamaan.

Valtakunnallisen talous- ja elinkeinopolitiikan ohessa kuntien päätöksillä on keskeinen rooli siinä, miten yrittäjyys kehittyy kunnissa, alueilla ja koko maassa. Kunnan menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys.

Kunnat kohtaavat yrittäjän ja elinkeinoelämän kaikilla eri kunnallishallinnon sektoreilla. Jokainen viranhaltija ja luottamushenkilö voi omalla sarallaan tehdä arvokasta elinkeinopolitiikkaa.

Tulevaisuudessa tarvitaan palveluiden tuottamiseen yhä enemmän vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Vaihtoehtoisten palveluiden, tehokkuuden lisäämisessä ja kilpailun edistämisessä yrittäjät voivat olla hyvä kumppani julkiselle päätöksenteolle. Nykyisellä hallituspohjalla on erittäin suuri periaatteellinen ja käytännön valmius edetä edelleen yrittäjyyden edistämisessä ja vaihtoehtoisesti tuotettujen palveluiden kehittämisessä.

Arvoisa juhlaväki,

Parhaillaan ministeriössämme valmistellaan liikennepoliittista selontekoa.
Selonteon tärkein tavoite on liikennepolitiikan pitkäjänteistäminen. Uskon myös elinkeinoelämän odottavan valtiovallalta juuri tätä: meidän pitää päästä pois tiehanke vastaan toinen tiehanke -ajattelusta. Kirkkaana tavoitteena tulee olla koko liikennejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen.

Selonteossa otetaan kantaa muun muassa uusiin investointikohteisiin ja perusväylänpitoon, liikenneturvallisuuteen, logistiikkaan sekä ilmastopolitiikkaan liikenteen osalta. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden helmikuussa.

Pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen Suomessa logistisilla järjestelyillä on valtava merkitys. Myös hallitusohjelmassa logistiikka on keskeisesti esillä.
Sinivihreälle hallitukselle on tärkeää, että pystymme edistämään kuljetusklusterin ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa.
Hallitusohjelman mukaisesti laadimme myös erillisen logistiikkastrategian.

Logistiikan kehittämisessä on kyse muustakin kuin kuljetushintojen kilpailuttamisesta tai väylien leventämisestä. Ratkaisevaa logistiikka kustannusten vähentämisessä ovat yritysjohdon strategiset päätökset markkinoista, sijainnista ja toimintamalleista. Logistiikassa tuleekin keskittyä toimintamallien jatkuvaan analysointiin ja kehittämiseen.

Haluan, että selonteon yhteydessä käydään laajaa keskustelua liikennepolitiikasta. Tätä varten pyydettiin liikenteen sidosryhmiltä mm.
maakuntaliitoilta ja elinkeinoelämältä evästyksiä selonteon sisällöksi ja painopisteiksi. Lausuntoja saatiin kesän aikana runsaat 130 kappaletta.

Selonteko tulee pohjautumaan hallitusohjelman linjauksiin. Selonteon tausta-aineistona toimii Liikenne 2030 strategiapaperi. Keskeistä on, että liikennejärjestelmää käsitellään kokonaisuutena. Emme saa rajoittua vain isoihin väylähankkeisiin, vaan meidän on nähtävä esimerkiksi liikenteen vaikutukset maankäyttöratkaisuihin, liikenteen informaation parantaminen ja pienten tehokkaiden kehittämisinvestointien merkitys. Suurten väyläinvestointien toteuttamisohjelmasta pitää päästä koko liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämisohjelmaan.

Selonteon yksi vaikeimpia ongelmia tulee olemaan asioiden priorisointi. Täytyy osata ja uskaltaa valita monista toimenpiteistä ne toimet, jotka tehokkaimmin edistävät asetettuja päämääriä.

Arvoisa juhlayleisö,

Tässä yhteydessä on syytä käydä läpi oman maakuntamme tärkeitä liikennehankkeita. Maakunnan ykköshanke on 6 -tien parannus Joensuun kohdalla.
Sen parantamisella on myönteinen merkitys koko maakunnan kehittymiselle.
Valtatie 23 on erityisen tärkeä logistinen yhteys maakunnan elinkeinoelämälle.
Tie on tärkeä yhteys Joensuun seudulta pääkaupunkiseudulle ja parantaisi maakuntamme saavutettavuutta. Vt 23:n kautta kulkee sekä ajallisesti että matkallisesti lyhin yhteys etelään. Ilman riittävää suunnitteluastetta hanketta ei voida rahoittaa. Saamani tiedon mukaan suunnitteluprosessi kestää yksin jo kolme vuotta, joten hanke on toteuttamiskelpoinen aikaisintaan vuoden 2010 tienoilla. Joensuun ohikulkutien ja Vt 23:n lisäksi muita strategisesti tärkeitä hankkeita maakunnallemme ovat kt 70 Onkamo - Niirala ja vt 6.