Takaisin

Liikenneministeri Anu Vehviläinen Tieyhdistyksen 90-vuotisjuhlassa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen Tieyhdistyksen 90-vuotisjuhlassa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen
23.8.2007 Vanha Ylioppilastalo
Tieyhdistys 90 vuotta, valtiovallan tervehdys


Me suomalaiset olemme kaikki liikenteen asiantuntijoita. Tavalliset arjen matkat kouluun, töihin, kauppaan ja muihin palveluihin, ystävien ja sukulaisten luokse on tehty hevoskyydillä, veneellä, junalla, autolla, bussilla, pyörällä, kävellen - milloin milläkin tavalla. Elintason noustessa suomalaisista on tullut yhä autoistuneempi kansa. Vaikka kulkupelit ovat aikojen kuluessa nopeutuneet, liikkumiseen käytetty aika on pysynyt vakiona. Me käytämme päivittäisiin matkoihimme keskimäärin reilun tunnin joka päivä ja ehdimme siinä ajassa vuosi vuodelta pitemmälle.

Teollisuus, kauppa ja palvelut edellyttävät raaka-aineiden ja tuotteiden kuljettamista sekä asiakkaiden pääsyä palvelujen luo. Suomessa kuljetetaan tavaratonneja eurooppalaisenkin mittapuun mukaan paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yli kaksi kolmasosaa kulkee teitä pitkin.

Ei ole mikään ihme, että tiet ja tieliikenne puhuttavat suomalaisia. Olemme harmissamme, jos joudumme ruuhkaan työ- ja mökkimatkoilla. Liikenneonnettomuudet, teiden kunto, rahanpuute ja suuret tiehankkeet ovat jokapäiväisiä aiheita mediassa ja yleisönosastojen kirjoituksissa. Valittelemme autoilun korkeaa verotusta ja seuraamme ylpeänä ralli- ja formulakuskiemme menestystä maailmalla.

Parhaillaan valmistellaan liikennepoliittista selontekoa, jonka hallitus antaa alkuvuodesta eduskunnalle. Selonteko pohjautuu hallitusohjelman linjauksiin. Siinä linjataan Suomen liikennepolitiikkaa paitsi hallituskaudella myös pidemmälle tulevaisuuteen. Selonteolla haemme liikennejärjestelmän kehittämiseen ja päätöksentekoon lisää pitkäjänteisyyttä sekä vastauksia liikennepolitiikan isoihin kysymyksiin ja haasteisiin.

Ilmastonmuutos merkitsee suurta haastetta liikennepolitiikalle - kasvihuonekaasupäästöjen määrää on vähennettävä myös liikennesektorilla. Samalla on turvattava ihmisille sujuva ja turvallinen arjen liikkuminen ja elinkeinoelämälle luotettavasti toimivat kuljetusreitit sekä sen kilpailukykyä tukevat tehokkaat ja taloudelliset logistiikkapalvelut.

Selonteossa on keskeistä, että liikennejärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja että perinteisten väylähankkeiden rinnalla tarkastellaan myös muunlaisia mahdollisuuksia ja keinoja liikennejärjestelmämme toimivuuden varmistamiseksi. Suurten haasteiden yhteensovittaminen edellyttää resurssien käytön tehostamista sekä asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja älykkäitä keinoja ja valintoja.
Selonteon laadinnan yhteydessä haluamme myös käydä laajaa keskustelua liikennepolitiikasta.

Työn lähtökohdiksi pyysimme lähes 200 sidosryhmän näkemyksiä asioista, joihin selonteossa tulisi ottaa kantaa. Parhaillaan on käynnissä alueellisten kuulemistilaisuuksien kierros. Tilaisuuksissa alueellisilla toimijoilla on mahdollisuus tuoda esiin alueilla tärkeäksi koettuja näkökohtia.

Lausunnot ja alueelliset kuulemiset antavat selonteon valmistelulle vahvan pohjan. Lausuntojen ja kannanottojen kautta on välittynyt monipuolinen kuva liikennejärjestelmämme kehittämistarpeista, kipupisteistä ja tulevaisuuden uhkista. Laajaa yksimielisyyttä on siitä, että selonteossa linjattavia tärkeimpiä asioita ovat liikenneturvallisuuden parantaminen, joukkoliikenteen edistäminen ja liikenneverkkojen toimivuuden varmistaminen. Samalla on esitetty monenlaisia toiveita, ehdotuksia ja vaateita toimenpiteiksi. Liikenneväylien kehittämishanke-ehdotuksiakin on jo tähän mennessä listattu yli kuuden miljardin euron edestä. Tämä on varsin paljon verrattuna esimerkiksi siihen, että tähän mennessä hallituskausittain on käytetty reilu miljardi euroa.

Kuunnellessani viime viikolla pohjoisen Suomen edustajien viestejä selonteon laatijoille, havaitsin kuinka tärkeää on pohtia kunkin alueen erityistarpeita liikennejärjestelmän suhteen. Varsinkin Lapin ja Kainuun keskeisimpiä kysymyksiä ovat matkailun ja uuden kaivosteollisuuden toimintaedellytyksien turvaaminen. Se vaatii aika lailla toisenlaisia toimia, kuin esimerkiksi Helsingin seudun yhä pahenevien ruuhkaongelmien ratkaisut.

Viime maanantaina olimme Joensuussa, kotikaupungissani ja siellä taas tärkeä asia oli pientiestön kunto. Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat kuin ihmisen verenkierron hiussuonet. Jotta koko järjestelmä toimii, nekin täytyy pitää kunnossa siinä missä isot valtasuonetkin.

Kun on selvää, että rahaa emme määrättömästi liikennesektorille voi saada, on oikeastaan hyvä, että laajassa maassamme eri alueilla on erilaisia ongelmia ja tarpeita. Keskustelemalla alueiden kanssa löydetään niiden kriittisimmät ongelmat ja kehittämistarpeet ja voidaan keskittyä niihin.

Viime päivinä on keskusteltu voimallisesti infra-alan tilanteesta ja hankkeiden kustannusylityksistä. Olemme saaneet hyvin huolestuttavia tietoja liikennehankkeiden kustannusten kohoamisesta. Jo päätettyjen tiehankkeiden kustannusarviot ovat nousseet jopa useita kymmeniä prosentteja. Kustannusten voimakas nousuvauhti viestittää infra-alan olevan vahvasti ylikuumenemassa. Joudumme puuttumaan tilanteeseen.

Kävimme valtiovarainministeri Kataisen kanssa yhdessä läpi tätä huolestuttavaa kehitystä kahdenvälisissä budjettineuvotteluissa viime viikolla. Sovimme, että hallituksen budjettiriiheen tuodaan liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen selvitys liikennehankkeiden kustannusylityksistä.

Ministeriöiden yhteisen selvityksen lisäksi olen asettanut jo aiemmin infra-alan hankkeiden selvitysmieheksi diplomi-insinööri Jorma Haapamäen. Haapamäen selvitystyön on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä. Näyttää vahvasti siltä, että Haapamäen selvitystyöstä tulee haastava ja vaikea.

Kuten jo aiemmin totesin, niin tiet ovat olennainen osa jokapäiväistä arkeamme. Sujuva arki vaatii toimivat yhteydet ja kunnossa olevat tiet. Elinkenoelämän toimivuus ja kilpailukyky ovat myös suurelta osaltaan kiinni liikenneyhteyksistä ja toimivasta logistiikasta. Tiestö ja hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat merkittävästi alueiden ja kuntien toimintamahdollisuuksiin ja elinvoimaisuuteen.

Tässä yhteydessä haluan nostaa esille budjettitermin "perustienpito". Tienpidon rahoituksesta puhuttaessa puhutaan perustienpidosta ja investoinneista. Termit saattavat joskus sekoittua.

Perustienpito on jokapäiväistä tienpitoa, jolla sekä pääteillä että vähäliikenteisemmillä teillä turvataan ympärivuorokautinen liikkuminen. Perustienpidon avulla tiet pidetään kunnossa myös pitkällä tähtäyksellä. Liikennepolitiikan tulee nojata siihen, että nämä perusasiat turvataan ensin ja sen jälkeen tulevat uudet suuret investointihankkeet.

Suomalainen hyvinvointimalli on perusrakenteista huolehtimista ja järkevää uudistamista olipa kysymyksessä sitten perusturva tai perusopetus. Minä hahmotan myös perustienpidon tähän sarjaan. Perustienpito on liikennepolitiikan perusturvaa. Se tulee priorisointilistallani kärjessä.

Perustienpidon rajatut määrärahat pitää pystyä hyödyntämään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti koko maan eri osien hyväksi. Nykyisellä rahoitustasolla vähäliikenteisen tiestön kunto on vaarassa yhä heiketä. Perustienpidon rahoitusta tulee pystyä nostamaan tällä vaalikaudella.

Selonteossa eräs ratkaistava kysymys on, kuinka paljon pitäisi perusväylänpitoa priorisoida vaikkapa suhteessa isoihin väyläinvestointeihin. Myös peruspalvelutason oikeudenmukainen määrittely tulee olemaan asialistalla. Kannustan alan toimijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä käymään tarvittaessa rohkeastikin tätä keskustelua, että minkä linjan ja toimintatavan valitsemme tulevina vuosina.

Juhlimme tänään Suomen Tieyhdistyksen 90-vuotista taivalta. Toimiva, Suomen hyvinvointia tukeva liikennejärjestelmä on monien erilaisten tekijöiden summa. Eri toimijoiden yhteispeli ja mahdollisuudet hyödyntää uudistuvaa, kehittyvää keinovalikoimaa tekevät liikennejärjestelmän kehittämisestä yhä haastavampaa. Työssä tarvitaan monipuolista osaamista, yhteistyötä ja innovaatioita. Yhä tärkeämpi merkitys on eri toimijoita, aloja ja alueita yhdistävien osaajien verkostoilla, joiden kautta tietotaito ja osaaminen kehittyvät. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa yhä enemmän hyödyntää verkostoissa olevaa tietoa ja osaamista liikennejärjestelmää koskevassa valmistelutyössä. Suomen Tieyhdistys on pitkäaikaisella ja määrätietoisella toiminnallaan vakiinnuttanut asemansa tie- ja liikennealan yhteistyöverkostojen keskeisenä toimijana.

Erityisen ansiokkaasti Tieyhdistys on pitänyt yllä keskustelua yksityisteiden ja yksityistiekuntien erityiskysymyksistä. Suomessahan on yksityisteitä yli 300 000 kilometriä. Ne ovat haja-asutusalueilla tuiki tärkeitä paikallisille asukkaille, mökkiläisille sekä maa- ja metsätalouden kuljetuksille. Suomen Tieyhdistys on tuloksellisesti antanut asiantuntija-apua yksityistiekunnille yksityisteiden hoidossa ja ylläpidossa. Erittäin hyvä esimerkki tästä on tieisännöintikoulutuksen organisointi.

Tieyhdistys ansaitseekin erityiskiitoksen yksityistiekuntien ja kaikkien yksityisteiden käyttäjien hyväksi tekemästään monipuolisesta ja arvokkaasta työstä.

Tieyhdistyksen joka toinen vuosi järjestämät Talvitiepäivät ja Väylät ja liikenne -päivät ovat kansainvälisestikin arvostettuja liikenteeseen ja liikenneväyliin liittyviä suurtapahtumia. Erityisesti Väylät ja liikenne -päivät on vuosien varrella kasvanut maamme laajimmaksi liikenne- ja infra-alan asiantuntijoiden tapaamistilaisuudeksi ja uuden tiedon esittelyn foorumiksi. Kymmenisen vuotta sitten päivien näkökulma laajeni teistä muihinkin liikenneväyliin ja liikennemuotoihin, ja nykyään se kokoaa yhteen laajasti eri toimijoiden ja eri liikennemuotojen asiantuntijoita.

Tieyhdistys on oivallisesti pystynyt kehittämään ja laajentamaan näiden jo lähes kansalliseksi instituutioksi kehittyneiden päivien sisältöä toimintaympäristön muuttuessa. Toivonkin, että päivillä tulevaisuudessa voitaisiin käsitellä liikennemuotoihin liittyvien erityiskysymysten rinnalla yhä laajemmin ja syvällisemmin koko liikennejärjestelmään ja liikennepolitiikkaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä.

Valtiovallan ja omasta puolestani haluan esittää 90-vuotiaalle Suomen Tieyhdistykselle mitä parhaimmat onnittelut ja hyvää menestystä toiminnalle myös tulevaisuudessa.