Liikenneministeri Anu Vehviläinen Uuron eritasoliittymän tiejuhlassa Kontiolahdella

Liikenneministeri Anu Vehviläinen Uuron eritasoliittymän tiejuhlassa Kontiolahdella

Liikenneministeri Anu Vehviläinen
24.9.2007 Kontiolahti
Uuron eritasoliittymän tiejuhla

Hyvä juhlaväki!

On hienoa olla juhlistamassa täällä Kontiolahdella kanssanne Uuron eritasoliittymän valmistumista. Uudesta liittymästä on odotettavissa paljon hyötyjä monelle eri taholle ja laajalle alueelle. Autoliikenne valtatiellä Joensuun ja Kontiolahden välillä tulee nyt sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Myös kävelijät ja pyöräilijät saavat omat väylänsä. Valtatien nopeusrajoitus saadaan pitkällä jaksolla yhtenäiseksi, mikä tekee matkanteosta mukavampaa.

Erityisen tyytyväisiä voimme olla siitä, että nyt valmistunut eritasoliittymä poistaa ajoneuvojen vaikeudet päästä valtatielle 6 Enon ja Lieksan suunnasta. Pielisen itäpuolisen alueen liikenneyhteydet etelän suuntaan paranevat tällä ratkaisulla olennaisesti. Valtatien ja kantatien risteys on ollut varsinainen murheenkryyni erityisesti raskaalle liikenteelle. Idän suunnasta on ollut vaikea päästä mukaan valtatien liikennevirtaan etelään päin mentäessä, ja autot ovatkin usein seisseet jonoissa. Etenkin elinkeinoelämän kuljetuksille tämäntyyppisten häiriökohtien poistaminen on tärkeää, koska häiriöt vaikeuttavat kuljetusajan ennakoimista. Enon ja Uimaharjun ja muidenkin alueen tuotantolaitosten tuotteiden on päästävä sovittuun aikaan asiakkaalle. Silloin usein ratkaisevampaa kuin kuljetuksen nopeus on säntillinen perillepääsy.

Useimmat teistä ehkä tietävät, että parhaillaan laaditaan johdollani liikennepoliittista selontekoa. Selonteko on tarkoitus antaa alkuvuodesta eduskunnalle. Selonteolla haemme liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Haluamme kehittää liikennejärjestelmää kokonaisuutena huomioiden mm. logistiikan merkityksen pitkien välimatkojen Suomelle.

Selonteon yhteydessä tarkastelemme myös budjettirahoitusta täydentäviä rahoitusmalleja liikenneinvestointeihin. Asetin viime viikolla valtiosihteeri Raimo Sailaksen selvittämään vaihtoehtoisten rahoitusmallien, kuten esimerkiksi elinkaarimallin ja erityyppisten tie- ja liikennerahastojen, käyttökelpoisuutta liikennehankkeiden rahoittamiseen. Mikäli saisimme uusia rahoitusinstrumentteja laajemmin käyttöön, voisimme vapauttaa budjettirahoitusta enemmän muun muassa perustienpitoon.

Selonteon yksi iso kysymys on, miten perusväylänpitoa ja pienehköjä, mutta alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä, parannustoimia pitäisi priorisoida suhteessa isoihin väyläinvestointeihin. Tätä asiaa pohdittiin jo edellisen hallituksen aikana ministeri Luhtasen vetämässä infraministeriryhmässä. Silloin todettiin että pienehköjen, paikallisesti tärkeiden ja liikenneoloja parantavien hankkeiden on vaikea pärjätä kisassa suurten, "megaluokan" kehittämishankkeiden kanssa. Ratkaisuksi syntyivät niin sanotut teemahankkeet, joihin kerättiin isommaksi paketiksi useampia samaa tavoitetta edistäviä kiireellisiä hankkeita eri puolelta maata. Myös tämä, Uuron eritasoliittymähanke toteutettiin osana pääteiden turvallisuuden parantamisen teemahanketta.

Hyvät kuulijat,

On ensiarvoisen tärkeää, että eri alueiden elinvoimaa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tuetaan liikenneolosuhteita parantamalla. Elinkeinoelämän vahvistamisen ohella tärkein perustelu tiestön kunnosta huolehtimiselle on ihmisten arjen sujuvuus. Päivittäiset koulu-, työ- ja asiointimatkat, puukuljetukset sekä maatalouden, kaupan, postin ja muiden elintärkeiden toimintojen vaatimat kuljetukset tulee voida hoitaa luotettavasti ja häiriöittä.

Pohjois-Karjalassa tarvitaan tieverkolta riittävää kuntoa, kantavuutta ja talvikunnossapitoa. Ensi vuoden talousarviossa tienpitoon onkin tulossa 20 miljoonaa euroa puukuljetusten turvaamiseen tieverkolla. Tarvitaan myös mahdollisuudet toteuttaa joustavasti pienehköjä investointeja elinkeinoelämän ja väestön tarpeisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylät, maankäytön muutosten edellyttämät tiejärjestelyt ja turvallisuutta parantavat investoinnit. Kirkas tavoitteeni on, että tulevassa selonteossa löydämme pitkäjänteisen ratkaisun, jolla varmistamme liikennejärjestelmän toimivuuden tasapuolisesti maan eri alueilla.

Tiedän hyvin, että kehittämistarpeita on paljon enemmän kuin mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Resursseja on aina rajallisesti, siksi ne onkin osattava kohdistaa järkevällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Hyvä ja asiakaslähtöinen liikennepolitiikan valmistelu edellyttää maakuntien ja kuntien ominaispiirteiden, toimintojen ja erilaisten tarpeiden hyvää ymmärtämistä. Eri alueiden ja toimijoiden näkemysten kuuleminen on tärkeää paitsi selonteon yhteydessä myös jatkuvassa, arkisemmassa liikennepolitiikan valmistelutyössä. Sillä varmistetaan, että ministeriön ja virastojen suunnitelmissa ja päätöksissä kyetään mahdollisimman hyvin sovittamaan yhteen erilaisten alueiden ja toimijoiden tarpeet. Liikennepoliittisen selonteon jälkeenkin on syytä jatkaa maakunnallisten, alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen käyttämistä luontevana osana pitkäjänteisen liikennepolitiikan valmistelua.

Haluan esittää mitä parhaimmat kiitokseni kaikille teille, jotka eri tavoin olette olleet toteuttamassa tätä hanketta. Samalla toivon, että se osaltaan edistää yhteisen kotiseutumme, sen asukkaiden ja elinkeinojen menestystä tulevina vuosina.