Takaisin

Liikenneministeri Merja Kyllönen Älyliikenneseminaarissa 23.10.2013

Liikenneministeri Merja Kyllönen Älyliikenneseminaarissa 23.10.2013

Älyliikenneseminaari 23.10.2013: Kohti Uutta Liikennepolitiikkaa - Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille 2013

(muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Hyvät liikennesektorin uudistajat,

Tänään olemme tekemässä tulevaisuutta. Kreikkalaisen filosofin Herakleitoksen noin 2500 vuotta sitten lanseeraama toteamus "Vain muutos on pysyvää", on joutumassa romukoppaan. Digitalisaation aikakaudella, jota elämme, muutoskaan ei ole enää pysyvää - se on kiihtyvää.

Tämän ovat saaneet huomata lukuisat valtiot, toimialat, yritykset ja yksityiset ihmisetkin. Osa on hämmentyneenä katsonut perinteisten toimintatapojen ja markkinoiden sulamista jalkojen alta. Osa taas on huomannut uudet mahdollisuudet ajoissa ja tehnyt huikeita voittoja. Myös Suomi on yhdessä useiden muiden eurooppalaisten maiden kanssa keskellä voimakasta rakennemuutosta.

Suomessa rakennemuutos näkyy käytännössä siten, että vuosien saatossa olemme menettäneet kilpailukykyämme ja tuottavuuskehityksemme ei ole yksinkertaisesti ollut riittävää. Ja tuottavuuden merkitystä kansakunnan hyvinvoinnin kannalta ei yksinkertaisesti ole varaa aliarvioida. Taloustieteen Nobel -palkinnon saaja Paul Krugman on tiivistänyt tuottavuuden merkityksen seuraavasti: "Productivity isn't everything, but in the long-run it is almost everything."

Hyvät kuulijat,

Katsottaessa hieman tarkemmin muutoksia Suomen talouden perusrakenteissa 2000-luvulla, kenellekään ei jääne epäselväksi, että kyse todellakin on rakennemuutoksesta. Teollisuuden osuus Suomen taloudesta on laskenut kolmanneksella vuodesta 2000. Kymmenessä vuodessa olemme menettäneet 100 000 teollista työpaikkaa. Metsäteollisuuden osuus taloudestamme on laskenut vuosituhannen vaihteesta yli 60 prosenttia eli kuudesta prosentista kahteen prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuuden syöksy on ollut vieläkin nopeampi, sen pudotus on ollut noin 80 prosenttia. Kun vielä vuonna 2000 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus Suomen taloudesta oli 6,4 prosenttia, se on enää 1,3 prosenttia.

Kestävyysvajeemme suuruudeksi arvioidaan noin 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 9 miljardia euroa. Uudistuksia tarvitaan. Tarvitaan paitsi rakenteellisia uudistuksia, myös ajattelumme uudistumista. Lisää luovuutta, uutta ajattelua, uusia kasvualoja.

Suomen kansantalouden ykkösongelma on kilpailukykyisen elinkeinorakenteen kapeus. Uudistumista tarvitaan kipeästi. Julkisen vallan on parhaansa mukaan autettava talouden uusien tukijalkojen rakentamisessa. Matkapuhelinliiketoiminta, joka edellisen kerran nosti meidät lamasta 90-luvun puolivälissä ja samalla Suomen maailman menestyneimpien valtioiden joukkoon ei ole meitä nyt pelastamassa. Mutta se valtava osaamispääoma, joka Nokian mukana Suomeen on kertynyt, ei ole onneksi hävinnyt minnekään. Se on juuri sitä osaamista, jonka ansiosta Suomi valittiin hiljattain maailman parhaaksi IT-maaksi World Economic Forumin toimesta takanaan Singapore ja Ruotsi. IT-koulutuksemme ja -osaamisemme ovat maailman huippuluokkaa ja Suomessa haetaan patentteja kaksi kertaa yleisemmin kuin EU:n keskivertomaassa. Se on juuri sitä osaamista, mitä maailmalla tarvitaan ja minkä varaan tulevaisuus on rakennettavissa.

Voisimmeko tällä kertaa me liikennesektorilla olla apuna Suomen talouden haasteiden selättämisessä? Liikennepolitiikan perustehtävänä on ollut - ja on edelleen - sen kansalaisia ja yritystoimintaa palveleva funktio. Se meidän on jatkossakin hoidettava hyvin, huolehtien liikennejärjestelmän toimintavarmuudesta kaikkialla ja kaikille 24/7-periaatteella, riittävästä palvelutasosta, turvallisuudesta sekä liikkumisen ja logistiikan kustannusten säilymisestä kohtuullisina.

Tämän perustehtävän ohella ei kuitenkaan sovi vähätellä liikennettä sen uutta kasvua, liiketoimintaa ja työllisyyttä luovasta näkökulmasta. Oikein käytettynä liikennepolitiikka on elinvoimapolitiikkaa parhaimmillaan. Ja mitkä mahdollisuudet meillä onkaan. Yhdistämällä liikenteen infrastruktuuri, älykkäät palvelut, avoin tieto sekä ICT-osaaminen meillä on tuhannen - oikeammin miljoonan - taalan paikka kehittää liikenteen edistyksellisistä ratkaisuista uutta kasvua ja työllisyyttä rakennemuutoksen runnoman maamme elinkeinoelämään. Liikenteen älykkäiden palveluiden kehittämisessä olemme hyvässä vauhdissa. Mitäpä jos otetaan tavoitteeksemme nostaa Suomi kansainväliseen kärkeen? Ottaa huippua kiinni siellä, missä olemme jääneet jälkeen, ja kuroa lisää etumatkaa siellä, jossa olemme jo kärjessä. Luodaan liikenteen Roviot ja Supercellit ja viedään ne liikenteen globaaleille markkinoille rytinällä.

Hyvät kuulijat,

Innovaatioista puhuttiin runsaasti myös uusia radikaaleja teknologioita koskevan raportin luovutustilaisuudessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa reilu kaksi viikkoa sitten. Raportissa on listattu 100 erilaista ratkaisua ja keksintöä, joiden toivotaan siivittävän Suomea eteenpäin tulevina parina vuosikymmenenä. Lista oli mielenkiintoista luettavaa, sillä varsin suuri joukko esitetyistä innovaatioista osui liikenne- ja viestintäministeriön toimialueelle. Osumia tuli runsaasti sekä liikennepolitiikan että viestintäpolitiikan sektoreille.

Selvityksessä on keskitytty sellaisiin teknologioihin, jotka toimivat jo nyt kokeiluina tai on otettu käyttöön pienemmässä mittakaavassa. Näiden teknologioiden arvioidaan olevan aktiivisessa käytössä vuonna 2020, ja niillä arvioidaan olevan laajamittaisia vaikutuksia vuonna 2030. Näkymät ovat valtavan kiinnostavia, ja parasta on vielä se, että liikenne on aivan näiden uusien kysymysten ja mahdollisuuksien ytimessä.

Selvityksen alussa kuvataan kaksikymmentä tärkeintä maailmanlaajuista yhteiskunnallisen ja teknologisen muutoksen osa-aluetta. Ensimmäiseksi nostetaan henkilöautoliikenteen automatisointi, jota seuraa toisena tavaraliikenteen automatisointi. Näiden jälkeen tulee lähivalmistus ja teollisen rakenteen murros, kaupan ja palveluiden virtualisoituminen, lähiruoka ja funktionaalinen ravinto sekä etäläsnäolo ja työkalujen kauko-ohjaus. Tärkeimpien joukkoon nostettiin myös avoimen datan kehittäminen ja niin sanotun Big datan hyödyntäminen. On aivan selvää, että näillä kaikilla on todella merkittävät vaikutukset liikennejärjestelmään, logistiikkaan ja liikkumisen tarpeeseen. On myös aivan selvää, että kun puhutaan rakennemuutoksesta liikennesektorilla, nämä ovat niitä rakennuspalikoita, joilla muutos saadaan aikaiseksi.

Näkemykseni mukaan Suomella on täydet mahdollisuudet menestyä tulevaisuuden maailmassa. Me suomalaiset olemme olleet poikkeuksellisen fiksuja tai poikkeuksellisen onnekkaita, kun olemme menneinä vuosina panostaneet digitalisaatioon. Ehkä hieman molempia.

Viime vuosina olemme nousseet Euroopan johtavaksi maaksi laajakaistapeiton osalta. Suomalainen erityispiirre on mobiililaajakaistan levinneisyys, jossa olemme EU-alueen kiistaton kärkivaltio. Uuden sukupolven 4G-verkot tulevat Suomessa yleistymään nopeasti, minkä myötä huippunopea, langaton laajakaistapalvelu saavuttaa 97 % suomalaisista vuoteen 2017 mennessä.

Langattomaan huippunopeaan laajakaistaan panostaminen on erityisen tärkeää, koska länsimaat ovat nopeasti menettämässä asemiaan kyseisten teknologioiden eturintamassa. Suomi tulee tässä asiassa kuitenkin kulkemaan muun Euroopan edellä.

Tulevaisuutta edustaa myös julkisen tiedon avaaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee edelleen edistämään voimakkaasti avoimen datan periaatetta. Perusperiaatteena on oltava, että kaikki mikä ei lähtökohtaisesti ole salaista, olkoon avointa ja kaikkien käytettävissä. Tietovarantojen avaaminen ja tekeminen käyttökelpoiseksi hyödyntämistä varten on juuri sitä mahdollisuuksien luomista ja innovaatioympäristön kehittämistä, joka on tulevaisuuden menestystarinoiden pohjaa. Ja ilokseni liikennesektori kulkee tässä asiassa kansallisessa eturintamassa. Ja uskallan väittää, että olemme tässä myös kansainvälisesti erittäin korkealla, ellemme peräti ihan kärjessä.

Tulevaisuuden tuottavuushypyt kaikessa työssä saavutetaan tavalla tai toisella digitaalisuuden kautta. Rakentamisessa ja erityisesti infrarakentamisessa tuottavuushyppy on vielä ottamatta. Tuottavuuskehityksemme tällä toimialalla on ollut aika heikkoa moniin muihin aloihin verrattuna.

Teknologian tarjoamat mahdollisuudet lisäävät yhteiskuntien potentiaalista suorituskykyä valtaisasti. On paljolti yhteiskunnasta itsestään kiinni tarttuuko se avautuviin mahdollisuuksiin, muuttaako se toimintaansa siten, että mahdollisuudet voidaan hyödyntää, vai takertuuko se vanhaan? Viimeaikaisten käytännön esimerkkien valossa luulisikin olevan itsestään selvää, ettei meillä ole kansakuntana kuin yksi tie, ja se on uudistumisen tie.

Hyvä älyliikenneväki,

liikennehallinnon rakenneuudistus on käynnistetty jo muutama vuosi sitten ja sitä on viety määrätietoisesti eteenpäin koko ministerikauteni ajan.

Itse näen, että rakenneuudistuksen ensimmäinen kivi muurattiin samalla kun Suomi julkaisi vuonna 2009 maailman ensimmäisen koko liikennejärjestelmän kattavan kansallisen älyliikenteen strategian. Viime vuonna annettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle oli luonteva jatke rakennemuutoksessa oleellisen uuden ajattelutavan juurruttamisessa.

Ja kun vielä tämän vuoden aikana olemme saaneet valmiiksi erittäin hyvin ajassa kiinni olevat strategialinjaukset "Liikenteen ja viestinnän avoin tieto" sekä liikenteen toisen sukupolven älystrategian: "Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille", niin uskallan väittää, että taustatyöt muutokselle on tehty varsin perusteellisesti.
Kaikissa näissä linjauksissa on yhteistä uudistamisen henki, nykyteknologian mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen, ennakkoluulottomuus ja ketteryys sekä voimakas pyrkimys nopeaan toimeenpanoon kokeilujen avulla.

Alkukesästä valmistui myös mielenkiintoinen selvitys liikenteen tulevaisuuden käyttövoimista. Vaihtoehtoiset polttoaineet tulevat mullistamaan liikenteen ja ajoneuvot aivan samalla tavalla kuin öljy aikoinaan korvasi tuulen, koksin ja hevoset. Ne luovat pohjaa yhteiskunnan kestävälle kasvulle, hyvinvoinnille ja päästöjen vähentämiselle. Kotimainen polttoainetuotanto tukee vihreää taloutta myös aluetasolla. Uskon lisäksi siihen, että puhtaan teknologian maailmanlaajuisen merkityksen kasvu tarjoaa Suomelle jatkossa huomattavia vientimahdollisuuksia. Osaamista meillä tällä alueella on, oli kyse sitten erilaisista liikenteen ratkaisuista, energia- ja materiaalitehokkuudesta tai bioenergiasta. Eikä kyse ole nappikaupasta tälläkään hetkellä; työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan puhtaan teknologian maailmanmarkkinat ovat 6 % globaalista bruttokansantuotteesta ja peräti 20 %, eli 12 miljardia euroa, maamme viennistä. Ja kasvusuunta vaikuttaa selvältä. Lähiviikkoina julkaistavassa liikenne- ja viestintäministeriön ympäristöstrategiassa yhdeksi keskeisistä painopisteistä onkin valittu puhtaan teknologian edistäminen.

Hyvät kuulijat,

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on varmuudella älykäs. Yksityisen sektorin voimakas panostus ajoneuvojen älykkäisiin järjestelmiin, navigointiin, erilaisiin kannettaviin päätelaitteisiin sekä liikenteen ja liikkumisen älypalveluihin vievät kehitystä vääjäämättä eteenpäin. Julkisen sektorin haasteena on varmistaa liikennepoliittisten tavoitteiden huomioon ottaminen, liikennejärjestelmätasoinen kehittäminen ja käyttöönotto sekä palvelujen suuntaaminen myös sellaisille ryhmille, jotka eivät ole kaupallisten palvelujen piirissä. Mutta ennen kaikkea tehtävänämme on mahdollistaa yksityisen sektorin kehitystyö ja huolehtia innovaatioiden käyttöönotosta.

Uuden liikennepolitiikan mukaisesti liikennehallintoa kiinnostaa myös se miten ja missä tulevaisuuden liikennepalvelut tuotetaan. Kilpailu ja tarjonta maailmalla on kova, mutta mikään ei olisi niin mieluista kuin nähdä suomalaisten toimijoiden menestyvän tässä kilpajuoksussa. Sillä vaikka liikenteellisten tavoitteiden näkökulmasta olisikin sama kuka palvelut tuottaa, niin koko Suomen hyvinvoinnin kannalta on iso ero tuotetaanko palvelut kotimaisin voimin vai tuodaanko ne ulkoa. Puhumattakaan siitä, että älyliikenteen palveluista saataisiin rakennettua vientituotteita, ja voisimme alana olla nostamassa vientiämme nousuun ja vaihtotasettamme positiiviseksi.

Haastankin kaikki mukaan kehittämään näistä teknologioista uusia vahvuuksia Suomelle. Rakennetaan erinomaisen mobiiliosaamisemme päälle liikenteen internetiin perustuva liikenteen palveluekosysteemi. Liikenteen palveluekosysteemissä asioita tehdään aiempaa enemmän yhdessä asiakkaiden kanssa. Siinä yhdistyvät tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet ja olemassaolevan infraverkostomme maksimaalinen hyödyntäminen.

Meillä on perinteisesti erittäin hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken, ja edelläkävijyys riippuu pitkälti poliittisten päätöksentekijöiden ja yritysten hyvästä yhteistyöstä, julkisen vallan rohkeudesta uusien teknologioiden käyttöönotossa ja lainsäädännön väljentämisestä uusien teknologioiden parhaille käytännöille.

Hyvät kuulijat,

tämä on se viesti, miksi me olemme täällä tänään juuri tällä kokoonpanolla. Valtio, kaupungit ja yritykset yhdessä.
Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt varmasti kipeämmin kuin koskaan. Hallinnon on opeteltava uusi mahdollistajan rooli. Se voi edellyttää rakenteiden ja sääntelyn uudistamista, aktiivista yhteistyötä ja ennen kaikkea ymmärrystä kuinka voimme parhaalla mahdollisella tavalla antaa markkinoille tilaa toimia ja innovoida. Kokonaisjärjestelmän tuottavuus syntyy myös siitä, että kukin toimija tietää roolinsa kokonaisuudessa. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea asenteesta. Esteiden etsimisen sijaan, on pohdittava kuinka voisimme tehdä asiat yhdessä mahdolliseksi.

Haluan kantaa oman korteni kekoon ja tehdä kaikkeni sen eteen, että uudet ajatukset lähtevät lentoon ja konkretisoituvat aidoksi tekemiseksi. Yksi osa tätä "tekemisen meininkiä" on liikenteen sähköisten palvelujen kokeiluhanke, josta hallitus linjasi viime keväänä, ja jonka Liikenne- ja viestintäministeriö on nyt laittamassa alulle lähiviikkojen aikana. Tämä kaupallisten toimijoiden ja viranomaisten yhteinen pilotti käynnistyy todenteolla vuoden 2014 alussa. Siitä enemmän lähiviikkoina.

Liikennesuunnittelun peruslähtökohtana on vuosikymmeniä ollut ajatus liikenteen jatkuvasta kasvusta. Älykkään ja uudenaikaisen ajattelun avulla meillä on kuitenkin mahdollisuus siirtyä puhumaan 2000-luvun liikenteen kasvusta - jolloin puhutaankin liikennesuoritteiden ja kilometrien sijaan euroista. Annetaan siis liikenteen kasvaa.

Ihan lopuksi olen halunnut säästää mielestäni kaiken kehittämisen ja tekemisen tärkeimmän voimavaran eli ihmiset. Olemme viime vuosina ottaneet jo isoja henkisiä loikkia kun olemme oivaltaneet, että kansalaiset eivät ole hallintoalamaisia vaan asiakkaita. Nyt on aika ottaa seuraava iso loikka ja ajatella kansalaisia ei pelkästään asiakkaina vaan aktiivisina toimijoina. Uudet teknologiat mahdollistavat yhteisöllisyyden uuden tulemisen ja yhteisöllisyyteen perustuvat palvelut. Kaikkialla verkostoissa kehittyy uusia hienoja palveluja, jotka perustuvat uudenlaiseen ajatteluun, kuten joukkoistamiseen, jakamistalouteen tai yhteisölliseen kuluttamiseen. Kansalaiset muuttuvat objekteista subjekteiksi eli palveluja ei enää tuoteta asiakkaille vaan asiakkaiden kanssa. Tulevaisuuden menestyjät löytyvät niistä, jotka tämän asian parhaiten sisäistävät.

Kiitos, ja älykästä seminaaria kaikille.