Takaisin

Liikenneministeri Merja Kyllönen Merenkulkualan XXIII teemapäivässä 21.3.2012

Liikenneministeri Merja Kyllönen Merenkulkualan XXIII teemapäivässä 21.3.2012

Liikenneministeri Merja Kyllönen
Merenkulkualan XXIII teemapäivä 21.3.2012
M/S Gabriella

[Muutokset puhuttaessa mahdollisia]

Arvoisat merenkulkijat,
hyvät naiset ja herrat,

Merikuljetukset ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Suomalaisten tuotteiden on kynnettävä läpi Itämeren ja Tanskan salmien päästäkseen naapurimaita kaukaisemmille markkinoille.

Suomen ulkomaankaupasta tavaravirroista yli 80 prosenttia kulkee meritse: tuonnista 70 prosenttia ja viennistä 90 prosenttia.

Suomen ulkomaankauppaa jää ja talvi rasittavat Suomea maailman maista eniten, jos se suhteutetaan kansantalouden kokoon. Naapurimaa Ruotsin satamat ovat sittenkin selvästi meitä etelämpänä ja perämeren länsituulet pukkaavat ahtojäät useammin Suomen rannikolle.

Tehokkaalla merenkulun ja satamien toiminnalla, jotka toimivat vaikeuksitta myös vaikeina talviaikoina, on ratkaiseva merkitys Suomen kilpailukyvylle.

Suomen merenkulun kannalta viime aikojen viestit eivät ole merenkululle kovin mairittelevia.

Väylä- ja luotsausmaksut ovat nousseet, tiukentuvat rikkipäästörajoitukset nostavat teollisuuden logistisia kustannuksia ja merenkulkualan päällä leijuu 20 miljoonan säästövaatimukset, jotka lyötiin pöytään hallitusneuvotteluissa.

Vaihto- ja kauppataseen alijäämäisyydessä kieriskelevän maan tuskaa ei helpota myöskään se, että maakuljetusten kustannukset kohoavat polttoaineen hintojen noustessa.


Hyvät läsnäolijat,

Elinkeinoelämä ja merenkulkuala kaipaavat nyt positiivisia signaaleja.

Jotain tarttis tehdä, mutta mitä?

Sen selvittämiseksi olen asettamassa lähiaikoina työryhmää laatimaan Suomelle meristrategian.

Suomessa ei ole laadittu vuosiin kansallisesti koottua kokonaisnäkemystä, miten täällä merten takaisessa maassa aiotaan tulevaisuudessa selvitä. Ehkei koskaan aiemmin meristrategiaa koottu näin laaja-alaisena.

Meristrategiassa on tarkasteltava muun muassa merenkulun ympäristö- ja turvallisuusasioita, merenkulun tukipolitiikkaa, väylämaksujen uudistamista, jäänmurtokaluston hankintaa, telakka-asioita ja merenkulun osaamista sekä satamapolitiikkaa.


Hyvät kuulijat,

Tiukentuvat merenkulun ympäristömääräykset ovat yksi merenkulkuelinkeinon ja erityisesti vientiteollisuuden suurimmista huolenaiheista tänä päivänä.

Olen tehnyt kaikkeni hallituksen kanssa, jotta rikkidirektiivin voimaantuloa Suomen osalta lykättäisiin: olemme kiertäneet IMO:ssa, puhuneet ministerineuvostossa ja lobanneet kahdenvälisesti EU-maita.

Direktiivikäsittelyssä Suomi on tavoitellut siirtymäkautta säännösten toimeenpanoon omien vesialueiden ja talousvyöhykkeen osalta. Tämä on mahdollista kansainvälisoikeudellisesti, koska Suomi ei ole vielä sitoutunut IMO:n uusiin määräyksiin. Viro on samassa tilanteessa.

Suomi ei ole saanut ponnisteluista huolimatta ymmärtämystä vaatimukselleen eikä muiden jäsenmaiden tukea.

Itämeren rantavaltioista suuri osa on lähtökohtaisesti sanonut EI lykkäykselle. Useat muut maat katsovat asiaa siitä näkökulmasta, että Suomen poikkeus merkitsisi niille kilpailukyvyn huonontumista.

Samoin näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että asiaan voitaisiin palata IMO:ssa.

Suomen on aika tarttua toden teolla sopeuttamistoimenpiteisiin. Myös teollisuuden on aika alkaa sopeutua eikä luottaa sokeasti lykkäykseen.

Nousupainetta merenkulun kuljetuskustannuksiin aiheuttavat uudet ympäristönormit, kuten merenkulun päästökauppa tai joku muu vaihtoehtoinen taloudellinen ohjauskeino, joilla taloudellisin keinoin ohjataan päästöjä alemmalle tasolle

Näitä käsitellään parhaillaan IMO:ssa. EU:n komissio aikoo esittää tänä vuonna oman ehdotuksen EU:n tason järjestelmäksi merenkulun päästöjen vähentämiseksi.

Hallituksen esitys IMO:n painolastivesiyleissopimuksen voimaansaattamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle 2012.

HELCOMissä käsitellään parhaillaan hakemusta Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Itämeren alueesta tulee typenoksidipäästöjen erityisalue. Vuoden 2016 jälkeen uusien alusten on vähennettävä typpipäästöjä 80 prosentilla. Tämä koskee siis vain uusia aluksia, joten rikkimääräysten tapaista kaaosta tästä ei synny.

Energiatehokkuusvaatimukset ovat myös kiristymässä. EEDI-säännöksien käsittelyssä Suomi kirjatuksi, että jäävahvistettujen alusten ominaisuudet huomioidaan. Uhkana oli, että ne olisivat joutuneet epäedulliseen asemaan ainoastaan avovedessä kulkeviin aluksiin nähden, sillä jäävahvistettujen aluksien koneteho on avovesilaivoja suurempi, samoin rungon vahvuus.

Sääntelyn piiriin tulivat tässä vaiheessa kauppalaivat, joista vielä ovat ulkopuolella rorot, matkustajalaivat ja ropaxit.

Sääntelyn ulkopuolelle on jatkossakin jätettävä jäänmurtajat ja hinaajat, joilla ei kuljeteta tavaraa eivätkä ne siten taivu EEDI-määräyksiin.

Meillä on voimakas kansallinen intressi vaikuttaa jo ajoissa ja ennakoivasti kansainvälisiin ympäristösopimuksiin. Merenkulun sääntely luodaan IMO:ssa, ei Suomessa.

Suomen erityisasema tuo usein myös erityisiä kustannuksia, kun kansainvälisissä sopimuksissa ei aina kyetä huomioidaan meidän erityisolosuhteitamme. Onneksi viime aikoina näissä on onnistuttu.


Arvoisat kuulijat,

Suomen teollisuus ei siis turhaan ole huolissaan kustannusten noususta.

Liikenne- ja viestintäministeriössä pohdimme, miten Suomi voi tukea teollisuutta ympäristömääräyksiin sopeutumisessa.

Kustannuspaineita voitaisiin lieventää rikkipesureiden, sekä uusien vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten nesteytetyn maakaasun ja biopolttoaineiden käytöllä.

Suomen on kyettävä osoittamaan EU- ja kansainvälisellä tehneensä oikeasti jotain sopeutumistoimia. Mikäli emme edes yritä sopeutua, ei lykkäysesityksiämme ota kukaan vakavasti.

Olemme laatineet valtion tukiohjelman, jolla uusien laivojen ympäristöinvestointeja voidaan tukea. Komissio hyväksyi ohjelman viime joulukuussa.

Ympäristöinvestointiohjelman ulottaminen koskemaan uuden teknologian kuten rikkipesureiden jälkiasentamista nykyisiin aluksiin on keskustelussa huomisessa kehysriihessä.

Merenkulun valtion tuen suuntaviivoja tullaan uudistamaan EU-tasolla ja Suomen kannalta olisi tärkeää, että ainakin ympäristöinvestointeja voitaisiin tukea rikkidirektiivin voimaantulon jälkeenkin.

Valmistelemme ohjelmaa parhaillaan toimenpideohjelmaa nesteytetyn maakaasun käytön edistämiseksi. LNG:n käyttö edellyttää toimivaa infraa, kuten tankkauspisteitä ja tankkauslaivoja. LNG:n käytön nopeuttaminen Itämeren rantavaltioiden yhteinen intressi.

Tiukentuvat päästömääräykset luovat myös kysyntää edistyneemmälle teknologialle. Suomen meriteollisuudella on mahdollisuus nousta merkittäväksi viejäksi. Suomalaista osaamista on muun muassa Metsossa ja Wärtsilässä.
Rikkipesuri-teknologia on Suomessa pisimmällä ja LNG:n sarallakin on tulevaisuudessa mahdollisuuksia.
Telakkateollisuus työllistää 20 000 ihmistä alihankintaketjuineen ja pitää pystyssä lähes 2000 yritystä. Meriteollisuuden osaaminen erityisesti erikoisratkaisuissa on nähtävä Suomen mahdollisuutena vahvistaa telakkateollisuutta ja sen kilpailukykyä. Telakoiden on tärkeää kyetä hyödyntämään innovaatiotuet ja rahoitusjärjestelyt. Tämän vuoksi yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön kanssa korostuu.


Hyvät kuulijat,

Merellisessä strategian laadinnassa on tarkoitus käsitellä satamapolitiikkaa. Satamapolitiikkaa koostuu nykyisin kuudenkymmenen Suomen eri sataman yksittäisistä päätöksistä. Linja ja näkemys puuttuvat.

Satamien työnjakoa ja logistiikan tehokkuutta on tarpeen kehittää. Laivojen kannattaa kulkea täydessä lastissa satamasta molempiin suuntiin eli laiva sekä tuo ja vie satamakeikallaan.

Tehokkuutta saataisiin lisää, jos satamatoiminta kyettäisiin klusteroimaan: logistiikka, teollisuus, tuki- ja kehityspalvelut ja monet muut palvelut toimisivat paremmin yhteen satamakentillä ja satamien takamailla.

Markkinat ja asiakkaat ratkaisevat yksittäisten satamien kehityssuunnan. Valtion varoja on kuitenkin ohjattava keskeisten satamayhteyksien kehittämiseen eikä kaikille voi jakaa tasaisesti menneisyyden mallilla, vaan on pakko tehdä valintoja.

Myös talvimerenkulun näkökulmasta on auki olevien satamien määrällä huomattava vaikutus jäänmurtajatarpeeseen ja valtion noin 55 miljoonan euron panokseen, jonka valtio jäänmurtoon vuosittain panostaa.

Merellisessä strategiassa on huomioitava myös Suomen arktinen osaaminen. Pohjoisia alueita ja niiden raaka-ainevarastojen perässä käydään kilpajuoksua. Niukkenevat öljyvarat pakottavat etsimään uusia varantoja yhä vaikeammista olosuhteista. Ilmastollisten olosuhteiden muutoksen myötä paljon odotuksia kohdistuu Koillisväylän avautumiseen. Vaikka se ei avautuisikaan, alueen merkitys kasvaa joka tapauksessa. Koillisväylän puutteellinen infrastruktuuri on nähtävä mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Itämeren parhaita käytäntöjä sekä Suomen laajaa arktista osaamista mm. laivaliikenteen valvontajärjestelyissä ja viranomaisyhteistoiminnassa tulee voida hyödyntää kehitettäessä liikennettä pohjoisilla reiteillä


Hyvät kuulijat,

Yksi ajankohtaisista asioista on tällä hetkellä väylämaksujärjestelmän uusiminen.

Meillä on tällä hetkellä voimassa väylämaksulaki, joka perustuu 100 prosenttiseen kustannusvastaavuuteen. Tästä johtuu, että maksut ovat välillä nousseet ja välillä laskeneet.

Väylämaksulain epäkohdista kertoo myös se, että tälle vuodelle väylämaksuja nostettiin 9,5 prosenttia eikä 100 prosenttista kustannusvastaavuutta saavuteta siitä huolimatta. Toisaalta vuosina 2006-2008 maksuja kerättiin yli 50 miljoonaa enemmän kuin kustannusvastaavuus olisi edellyttänyt.

Maksut uhkaavatkin karata käsistä. Kun jäänmurtajia hankitaan, nousevat myös väylämaksut pääomakustannusten nousun myötä. Väylämaksuja kerätään nyt vajaa 90 miljoonaa vuodessa ja uusi jäänmurtaja lisäisi maksuja useilla miljoonilla.

Meidän on tärkeää löytää ratkaisu, jolla maksujen ylös- ja alaspäin sahaaminen saadaan loppumaan. Väylämaksujärjestelmää tulee uudistaa siten, että maksut voidaan asettaa pitkällä tähtäimellä ja taata yrityksille mahdollisuus ennakoida niiden suuruus.

Olen kaksi viikkoa sitten käynnistänyt väylämaksujärjestelmän kokonaisuudistuksen kuulemalla sidosryhmien edustajien näkemyksiä, kuinka väylämaksulainsäädäntöä tulisi kehittää. Lähiaikoina tullaan asettamaan virkamiestyöryhmä laatimaan väylämaksujen kokonaisuudistusta. Sen tueksi perustetaan sidosryhmien edustajista koostuva informaatioryhmä, joka sparraa uudistamistyötä.
Tavoitteena on, että työryhmä saisi työnsä valmiiksi vuoden 2013 puolivälissä ja uusi väylämaksulaki voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2015 alusta.


Hyvät kuulijat,

Yksi edessä olevista isoista kysymyksistä on myös talvimerenkulun eli jäänmurron järjestäminen. Jäänmurtokaluston hankinnassa kuviteltiin aluksi, että kilpailu alentaa kustannuksia. Kuitenkaan mitään kilpailua ei syntynyt.

Hallitus huolehtii kauppamerenkulun jäänmurtokalustopalveluiden turvaamisesta. Jäänmurtokaluston eli uuden jäänmurtajan hankkimisesta tulee tehdä päätös tämän vuoden aikana. Parhaillaan selvitämme eri malleja aluksen hankinnassa. Jäänmurtokaluston hankinnassa on lisäksi otettava huomioon ympäristönäkökohdat ja selvitettävä öljyntorjuntayhteistyö ympäristöhallinnon kanssa.

Jäänmurto on Suomen teollisuutta palvelevaa toimintaa. Sitä että Outokummun tai Raahen tehtaiden teräkset tai StoraEnson paperit päätyvät rivakasti maailmalle hyisistä olosuhteistamme huolimatta. Tästä näkökulmasta meidän on myös tehtävä päätöksemme.


Hyvät läsnäolijat,

Kuten päivittäisistä uutisotsikoista voimme lukea, valtion talous on tiukoilla ja säästökohteita etsitään kiivaasti.

Jo hallitusohjelman yhteydessä päätettiin 1,2 mrd. euron nettomääräisistä kokonaissäästöistä. Näistä 20 miljoonaa tulisi kohdennettavaksi merenkulun tukiin.

Lokakuun alussa annetussa valtioneuvoston kehyspäätöksessä kyseinen säästö tarkennettiin koskemaan "tukea ulkomaan meriliikenteessä käytettävien alusten miehistökustannuksista". Liikenneministeriö on vastustanut säästön kohdistamista miehistötukeen, sillä se voi pahimmillaan johtaa suomalaisten alusten ulosliputukseen. Tämä taas on vastoin hallitusohjelman toista tavoitetta, jonka mukaan "hallitus toimii aktiivisesti alusten ulosliputuksen estämiseksi ja pitääkseen Suomen lipun kilpailukykyisenä kansainvälisessä merenkulussa".

Asia on ollut käsiteltävänä myös Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, joka päätti perustaa asiaa selvittämään työryhmän. Tämän työryhmän tehtävänä oli kevään 2012 kehyspäätökseen mennessä selvittää merenkulun pitkän aikavälin toimintaedellytysten kehittämistä ja merenkulun tukien rakennetta ja tasoa. Lisäksi huomioon on tullut ottaa julkisen talouden realiteetit.

Työryhmä teki listan kohteista joista säästöjä olisi saavutettavissa ja arvioi niiden vaikutuksia elinkeinolle. Lopullinen päätöksenteko näistä kuuluu hallitukselle, joka tulee käsittelemään kohteita huomisessa kehysriihessä.


Hyvät kuulijat,

Merenkulun strategialle on todella kysyntää Suomessa. Strategian laadinnassa kuullaan laajasti alan eri toimijoita ja elinkeinoelämää.

Merenkulku on meille välttämätöntä ja Itämeri Suomen tie maailmalle.

Toivotan teille oikein antoisaa merenkulun teemapäivää!