Takaisin

Liikennepalvelulailla helpotusta arjen liikkumiseen

Liikennepalvelulailla helpotusta arjen liikkumiseen

Tiedote 27.09.2018 13.19 fi sv en

Liikennepalvelulaki luo edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille. Sen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asiakaslähtöiset liikennepalvelut. Olennaista näiden tavoitteiden saavuttamisessa on tiedon avaaminen.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen liikennepalvelulain kolmannesta vaiheen muutoksista 27.9.2018. Liikennepalvelulain ensimmäinen ja toinen vaihe ovat jo voimassa.

- Liikennepalvelulain lähtökohtana on alusta alkaen ollut luoda liikenteestä kokonaisvaltainen palvelukokonaisuus ja tarjota näin liikenteen käyttäjille joustavuutta ja valinnanvapautta. Edistykselliset liikenteen palvelut auttavat myös vähentämään päästöjä. Liikennepalvelulaki on laaja kokonaisuus, jolla valmistaudutaan tulevaisuuteen. Se viimeistellään nyt annettavalla esityksellä, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

- Koko liikenne palveluna -ajattelu eli MaaS on suomalainen innovaatio, joka on ollut kansainvälinen menestys. Liikennepalvelulaki mahdollistaa MaaSin, ja tämä edistyksellinen lainsäädäntömme onkin herättänyt laajaa kiinnostusta EU-maissa ja kansainvälisesti. Tässä olemme selvästi edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, jatkaa Berner.

Liikennepalvelulaki on toteutettu kolmessa vaiheessa sen laaja-alaisuuden takia. Liikennepalvelulailla toteutetaan hallituksen kärkihankkeita digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamiseksi ja säädösten sujuvoittamiseksi.

Joustavuutta ammattipätevyyssääntelyyn

Liikennepalvelulain kolmannessa vaiheessa kevennetään tie- ja meriliikenteen ammattipätevyyssääntelyä. Tieliikenteen raskaan kaluston kuljettajien perustason ammattipätevyyden suorittamiseen ehdotetaan kokeisiin perustuvaa vaihtoehtoa nykyisten koulutusmallienrinnalle. Kokeissa mitattaisiin samaa osaamista kuin koulutusvaihtoehdossa. Tavoitteena on turvata kuljettajien saatavuutta.

Meriliikenteen ammattipätevyysääntelyyn esitetään muutosta. Pelastuslaitosten, poliisin ja Tullin alukset jäisivät yleisten pätevyys- ja miehitysvaatimusten ulkopuolelle, jos niillä on käytössään Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä koulutusjärjestelmä.

Liikennepalvelulain esityksellä laajennettaisiin varautumisvelvoite koskemaan myös tieliikenteen toimijoita. Tavoitteena on varmistaa liikenteen toimivuus myös poikkeusoloissa. Varautumisvelvollisuus on varmistettu jo rautatieliikenteen, raideliikenteen ja lentoliikenteen osalta.

Esityksellä helpotettaisiin myös taksinkuljettajapulaa. Taksipalveluiden saatavuuden turvaamiseksi liikennepalvelulakiin on taksialan pyynnöstä tehty muutosehdotus, jonka myötä taksinkuljettajan kokeesta poistettaisiin paikallistuntemusta koskeva osuus.

Lisäksi liikennepalvelulain numerointi muutetaan juoksevaksi eduskunnan edellyttämällä tavalla.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Liikennepalvelulain kolmas vaihe on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.3.2019. Tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevat säännökset tulisivat voimaan 1.1.2020. Ajokorttilain voimaantulosäännökset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.

Lisätietoja:
osastopäällikkö, ylijohtaja Laura Vilkkonen, p. 040 500 0817, Twitter @vilkkonen
osastopäällikkö, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala, p. 050 344 3400, Twitter @op_rantala
yksikön johtaja Timo Kievari, p. 040 059 3706, Twitter @TimoKievari
yksikön johtaja Maija Ahokas, p. 040 031 6178 (erityisesti ammattipätevyydet), Twitter @mmaija
lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen, p. 040 071 9629, Twitter @KMiettinen
neuvotteleva virkamies Elina Immonen, p. 050 303 2686, Twitter @ImmonenElina