Takaisin

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskusuunnassa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskusuunnassa

Tiedote 13.12.2012 09.26 fi

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman (ILPO) kolmas seurantaraportti on valmistunut. Seurannan perusteella liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2011 etenkin biopolttoaineiden lisääntyneen käytön, mutta myös eräiden muiden politiikkatoimien johdosta. Vuonna 2010 päästöt kasvoivat taloudellisen taantuman hellittäessä ja raskaan liikenteen lisääntyessä.

Ennakkoarvion mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 olivat noin 13,2 miljoonaa tonnia. Määrä vastaa noin 20 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Kioton pöytäkirjan mukaan Suomen tulisi pitää päästönsä vuoden 1990 tasolla, eli liikenteessä noin 12,76 miljoonassa tonnissa.

Tieliikenteen päästöt ovat perinteisesti kasvaneet tai vähentyneet talouden ja liikennesuoritteiden mukaisesti. Vuonna 2011 tieliikenteen suorite kuitenkin kasvoi noin 1,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2010, mutta päästöt vähenivät noin 3 prosenttia. Päästöjen vähenemisen syitä näyttäisi olevan etenkin biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö ja uusien henkilöautojen entistä pienemmät ominaispäästöt.

Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvaneet

ILPO-ohjelma sisältää viisi toimenpidettä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myönteistä kehitystä on tapahtunut paitsi uusien henkilöautojen ominaispäästöissä, myös joukkoliikenteen matkustajamäärissä. Matkustajamäärät ovat vuoteen 2009 verrattuna kasvaneet noin 5 prosenttia. Ohjelmassa asetetun tavoitteen saavuttaminen, 20 prosentin lisäys joukkoliikenteen matkustajamäärissä, näyttää mahdolliselta jopa etuajassa.

ILPO-ohjelman suurimmat haasteet liittyvät ajoneuvokannan uudistumisnopeuteen ja liikenteen energiatehokkuuteen. Henkilöautokannan uusiutuminen on toteutumassa, mutta edelleen toivottua hitaammin. Liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole edenneet käytännössä lainkaan.

Seurannan perusteella lisätoimia tarvittaisiin myös kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Suomalaiset liikkuvat jalan ja pyöräillen entistä vähemmän. Kehityssuunnan kääntämiseksi tarvittaisiin vahvaa panostusta kansallisen kävely- ja pyöräilystrategian toimeenpanoon yhteistyössä kuntien kanssa.

Myös liikenteen hinnoittelulla on tulevaisuudessa mahdollista vaikuttaa kulkumuotojakaumiin ja liikennesuoritteisiin. Mahdollinen päätös taloudellisen ohjauksen tarpeellisuudesta tehdään kun ministeriön selvitykset mahdollisten tiemaksujen erilaisista malleista valmistuvat.

Pitemmällä aikavälillä Suomelle asetetut päästövähennystavoitteet tiukkenevat edelleen. Vuonna 2020 liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla 15 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2005, ja vuonna 2050 jopa 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen, p. 040 015 3745