Takaisin

Liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä

Liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä

Tiedote 12.12.2018 12.12 fi sv en

Kaupunki- ja maalaismaisemaa. Kuva: LVM

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä on koonnut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.

Nyt julkaistu ehdotus toimenpideohjelmaksi koostuu 28:sta keinosta, joilla päästään hiilettömään liikenteeseen ja irti fossiilisista polttoaineista ilman kohtuutonta hintaa yhteiskunnalle. Toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen.

1. Hiiletön liikenne vaatii muutoksia ihmisten tavassa liikkua, jotta liikkumisesta tulee kestävää.

2. Tavarakuljetuksia on tehostettava.

3. Ajoneuvokantaa on uudistettava nolla- ja vähäpäästöisillä autoilla.

4. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on lisättävä vuoteen 2030 asti.

”Työryhmällä oli selkeä toimeksianto: miten liikenteen kasvihuonekaasupäästöt poistetaan vuoteen 2045 mennessä. Työn edetessä olen vakuuttunut siitä, että muutos hiilettömään liikenteeseen on mahdollinen. Myös liikenteessä tarvitaan rohkeutta toteuttaa kunnianhimoisia päästövähennystoimia, jotta ihmiskunnalle vaarallinen ilmastonmuutos saadaan yhdessä kuriin”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Liikenne tuottaa viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan on toimittava nopeasti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Toimenpideohjelma on jatkoa valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalle, jonka mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Toimenpideohjelman johtoajatuksena on saastuttaja maksaa -periaate. Liikenteen päästöjä vähentävät toimenpiteet kustannettaisiin nostamalla eniten päästöjä tuottavien toimintojen verotusta ja maksuja. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden ja suuripäästöisten ajoneuvojen veroa nostettaisiin pienissä erissä vuosi vuodelta. Päästöttömiin teknologioihin ja kestäviin liikkumistapoihin siirtymistä puolestaan tuettaisiin. Liikenteen verorasitus ei kokonaisuutena kasvaisi, mutta verot kohdennettaisiin eri tavoin.

Osa ehdotetuista toimenpiteistä voi aiheuttaa toivotun päästövähennyksen ohella myös kielteisiä vaikutuksia yrityksille ja kotitalouksille. Liikkumis- ja kuljetuskustannusten ennakoidaan nousevan, mitä liikenteen alan tuet ja kannusteet eivät välttämättä riitä kompensoimaan. Jatkossa tulisi tarkastella, onko tarvetta laajemmalle verouudistukselle, jolla turvataan työssäkäynti- ja asiointimahdollisuudet ja kuljetukset koko maassa ja samalla siirrytään kohti vähäpäästöistä liikennettä.

Yhdyskuntasuunnittelu on kestävän liikkumisen ytimessä, sillä parhaimmillaan se ohjaa kulkemaan jalan, pyörällä, kimppakyydillä tai julkisella liikenteellä. Kun vähäpäästöisten liikkumispalveluiden tarjontaa parannetaan, saadaan yksityisautoilulle vaihtoehtoja erityisesti kaupunkiseuduille.

Päästövähennyksiä tavoiteltaessa ei pyritä rajoittamaan liikkumista ja kuljettamista. Tavoitteena on ohjata kestäviin ratkaisuihin, jotka ovat erilaisia kaupungissa, kaupunkiseutujen välissä ja haja-asutusalueella. Liikkumispalveluilla on suurempi merkitys kaupunkiseuduilla, missä on myös suurin potentiaali vähentää päästöjä. Haja-asutusalueella ollaan useammin riippuvaisia omasta autosta.

Tähtäimessä liikennesuoritteen taittuminen

Ensimmäinen tavoite on, että henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvu taittuu vuonna 2025, minkä jälkeen henkilöautolla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasva. Raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite puolestaan kaksinkertaistuu vuoteen 2045 mennessä. Tähän vaikutetaan etenkin ottamalla käyttöön tiemaksut kaupunkiseuduilla ja investoimalla kestävään liikennejärjestelmään.  

Tavaraliikenteeseen tehoa

Tavaraliikenteessä ja logistiikassa tavoitteena on kuljetusten tehostaminen. Jos tehostamisessa onnistutaan, paketti- ja kuorma-autojen suorite eli ajoneuvokilometrit kasvaisivat vuoteen 2045 mennessä vain vähän. Kotimaan vesi- ja raideliikenteessä suoritteet pysyisivät lähellä nykytasoa tai mahdollisesti kasvaisivat hieman, jos osa kuljetuksista siirtyisi vesiteille tai raiteille. Tehokkain yksittäinen toimenpide on polttoaineveron korottaminen.

Nolla- ja vähäpäästöiset liikennevälineet yleistyvät

Kolmas tavoite on, että liikennevälineiden uusiutuminen nopeutuu ja että nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nykyisestä muutamasta prosentista sataan. Toimenpideohjelman mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa. Raskaassa kalustossa vastaavat tavoitteet ovat vuonna 2030 noin 7 000 sähköautoa ja noin 6 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 42 000 sähköautoa ja 22 000 kaasuautoa.

Tähän vaikutetaan etenkin polttoaineveron korotuksilla ja hankintatuilla. Vanhojen autojen päästöt ovat keskimäärin uusia autoja korkeammat. Valmistuksen osuus keskivertoauton koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on noin 10-15 prosenttia.

Uusiutuvien polttoaineiden osuus kasvaa

Lisäksi tavoitellaan nestemäisten biopolttoaineiden osuuden nostamista kaikista nestemäisistä polttoaineista 30 prosenttiin vuonna 2030 ja sataan prosenttiin vuonna 2045 kotimaisessa liikenteessä. Nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä ei kuitenkaan nouse vuoden 2030 jälkeen. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi kasvatetaan voimakkaasti kotimaassa tuotetun biokaasun käyttöä. Fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin kielto vuonna 2045 ohjaisi siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.

Asiantuntijaryhmän näkemys liikenteen päästöjen poistamiseksi

Toimenpideohjelman ovat työstäneet asiantuntijat seuraavista organisaatioista: HSL Helsingin seudun liikenne, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, ITS Finland ry, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Sitra, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologiateollisuus, Trafi, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Viestintävirasto ja ympäristöministeriö sekä Fortum, Gasum ja Neste. Lisäksi kirjoittamiseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita eri organisaatioista. VTT on tehnyt raporttia varten laskelmia ylläpitämänsä autokantamallin pohjalta.

Mitä seuraavaksi?

Toimenpideohjelma on suunniteltu niin, että se voitaisiin toteuttaa seuraavan kahden hallituskauden aikana. Työryhmä ei ole ottanut suoraan kantaa toimenpiteille asetettaviin tasoihin. Ohjelman toimenpide-ehdotuksista on tehty vaikutusarvio olemassa olevan tiedon pohjalta. Lisäarviointeja tarvitaan erityisesti liikenteen verotukseen liittyvistä toimenpiteistä.

Lisätietoja:

työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 078 8530, juhapekka.ristola@lvm.fi, Twitter @jpristola

työryhmän varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 527 6103, sabina.lindstrom@lvm.fi, Twitter @LindstromSabina

työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Johanna Särkijärvi, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2024, johanna.sarkijarvi@lvm.fi, Twitter @josalvm

työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2560, saara.jaaskelainen@lvm.fi, Twitter @SaaraJskelinen1

pääjohtaja Juhani Damski, Ilmatieteen laitos, p. 0295 392 201, juhani.damski@fmi.fi, Twitter @JuhaniDamski

professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. +358 2941 58065, markku.ollikainen@helsinki.fi

johtaja Mari Pantsar, Sitra, p. 0294 618 210, mari.pantsar@sitra.fi, Twitter @MariPantsar

apulaisprofessori Heikki Liimatainen, Tampereen teknillinen yliopisto, p. 040 8490 320, heikki.liimatainen@tut.fi, Twitter @liikenneproffa

Lisätietoja antavat myös muut työryhmän jäsenet. Heidän yhteystietonsa löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta yhteystietolistasta.

Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2018.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-559-0
https://www.lvm.fi/uusimmat-julkaisut