Takaisin

Lindén: Tv-ohjelmien tekstitys on tärkeä osa sananvapautta

Lindén: Tv-ohjelmien tekstitys on tärkeä osa sananvapautta

Tiedote 08.10.2009 14.10 fi

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi suomen ja ruotsinkielisten televisio-ohjelmien tekstityksiä.

-Nyt tarvitaan nopeita keinoja esteettömän television edistämiseksi. En halua, että Suomi profiloituu maana, jossa vain näkevillä, kuulevilla ja nuorilla on täysimääräinen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja suomalaiseen viihde- sekä kulttuurielämään, sanoo viestintäministeri Suvi Lindén.

Lindén puhui suomalaisten televisio-ohjelmien tekstittämistä käsittelevässä seminaarissa 8 päivänä lokakuuta Finlandia-talossa.

Tavoitteena on, että merkittävän osan yleisöstä tavoittaviin suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin liitetään jatkossa ohjelmatekstitys. Vieraskielisiin ohjelmiin liitetään äänitekstitys, joka perustuu olemassa olevaan tekstitysaineistoon.

Samalla rajataan kaapelioperaattoreiden ohjelmistojen siirtovelvoitetta. Niiden tulee jatkossa jakaa verkoissaan julkisen palvelun kanavien lisäksi ne valtakunnalliset televisiokanavat, joihin on liitettävä ääni- ja tekstityspalvelu. Tällä hetkellä siirtovelvoitteen piirissä ovat julkisen palvelun kanavien lisäksi vapaasti vastaanotettavat kaupalliset kanavat. Lakiesitykset on tarkoitus viedä eduskuntaan heti alkuvuodesta.

Tällä hetkellä ainoastaan YLE tekstittää osan kotimaisesta tuotannostaan, kaupallisilla kanavilla nähdään tekstitettyinä ainoastaan ulkomaisia ohjelmia.

Viestintäministerin mukaan on myös pohdittava mahdollisuuksia tukea kaupallisten tv-kanavien lähettämien suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstitystä osana julkista palvelua. Kaupallisille kanaville aiheutuvat kustannukset tekstityksestä olisivat noin prosentin luokkaa liikevaihdosta.

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia käsittelevän sopimuksen ja myös Euroopan Unionin av-direktiivissä on todettu, että vammaisten ja ikääntyneiden oikeuteen osallistua yhteiskuntaan ja kulttuurielämään kuuluu erottamattomana osana mahdollisuus käyttää audiovisuaalisia mediapalveluja. Direktiivin mukaan keinoina on käytettävä muun muassa viittomakieltä, ohjelmien tekstitystä, äänikuvausta ja helppolukuisia valikkoja.

- Vammaiset henkilöt eivät ole ainoa ihmisryhmä, joka jää helposti syrjään suomalaisen kulttuurin piiristä ja tiedonvälityksen valtavirrasta. Väestön ikääntyessä ja monikulttuurisuuden lisääntyessä tarve erityisryhmien palveluille tulee lisääntymään. Sananvapaus kuuluu jokaiselle. Sen toteutumisesta on lainsäätäjän huolehdittava, Lindén muistuttaa.

Lisätietoja:
erityisavustaja Anna Anttinen, puh. 09 160 28324
neuvotteleva virkamies Jussi Mäkinen, puh. 09 160 28498