Liukastumistapaturmariskit liittyvät myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen

Tiedote 23.02.2022 13.00 fi

Nastakengät jäisellä tiellä. (Kuva: Shutterstock)

Liikenne - ja viestintäministeriö julkaisi 22.2.2022 liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä, taustaa ja ehkäisytyötä toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta selvittäneen tutkimuksen tulokset.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tutkimuksen ministeriölle toteutti VTT Oy.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Liukkaiden kelien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Nuoret liukastuvat useammin, ikäihmiset kärsivät vakavimmat seuraukset

Tutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa. Hieman yli puolet näistä tapaturmista tapahtuu naisille (56 %) ja pääasiassa työikäiselle väestölle (66 % 20–54-vuotiaille, 28 % 55–74-vuotiaille ja 7 % yli 75-vuotiaille). Liukastumis- ja kaatumistapaturmissa tilastot eroavat yleisestä liikenneonnettomuuksia koskevasta tilastosta, jossa miesten loukkaantumisriski kaikilla kulkutavoilla on naisia korkeampi.

Hankkeessa tehdyn arvion mukaan liukastumis- ja kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa: 46 % johtaa lievään ja noin neljä prosenttia johtaa vakavaan loukkaantumiseen.

Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.

Väestön liikkumista tukevat toimet hyödyttävät koko yhteiskuntaa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kävelyn turvallisuus talviolosuhteissa on yhä huono, vaikka ongelma on tunnistettu jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä selvityksissä. Jalankulkuväylien talvikunnossapidon laadulla on merkitystä myös yhteiskunnan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska talviset jalankulkuolosuhteet koettelevat eri väestöryhmiä eri tavoin. Tutkimuksesta ilmeneekin, että ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset pitivät talvikunnossapidon toimenpiteitä tärkeämpinä kuin muut vastaajat.

Kaupunkien ja kuntien väylien talvikunnossapidon toteutustavat vaihtelevat, eikä arviointeja talvikunnossapidon vaikutuksesta liukastumistapaturmien ehkäisyyn ole tehty kuin muutamia. Usein toistuva löydös kuitenkin on, että talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien seuraamuksista aiheutuneet kustannukset.

Huomionarvoinen tutkimustulos on myös se, että suuri osa liikkumisympäristössä tapahtuvista loukkaantumisista jää liikenneturvallisuustyön ulkopuolelle, sillä liukastumis- ja kaatumistapaturmat eivät sisälly liikenneturvallisuustoimenpiteiden piiriin. Tutkimuksessa kannustetaankin liikenneturvallisuustyön laajentamista tältä osin ja tapaturmien tehokkaampaa tilastointia sisällyttämällä liikenneympäristössä tapahtuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmat viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Tapaturmien parempi huomiointi liikenneturvallisuustyössä voisi johtaa tehokkaampiin toimenpiteisiin. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin avointa saatavuutta tutkimuskäyttöön ja päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksessa suositellaan kansalaisten tilannetietoisuuden lisäämistä nostamalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään näkyvyyttä medioissa. Jalankulkijoille erikseen suunnatut säätietopalvelut ovat hyödyllisiä siksi, että autoilun kannalta liukkaat olosuhteet eivät ole aina kävelyn kannalta haasteellisia. Noin kolmannes tutkimuksen vastaajista mainitsi jalankulkusäätiedon vaikuttaneen kävelyreitin valintaansa tai kenkien liukuesteiden käyttöön. Toisaalta liukastumisen kokeneista vastaajista noin kymmenes kertoi, ettei liukastumisen koettuaan lähde liukkaalla kelillä mielellään ulos.

- Vaikka liukastumistapaturmista aiheutuu kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että myös liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on suomalaisen ja yleensä länsimaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita. Koko yhteiskunnan kokema hyöty kasvaa, jos liukastumistapaturmien ehkäisyllä voidaan lisätä ihmisten liikkumista, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla. Tutkimus on osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta vuosille 2019–2021.


1.3.2022: Tiedotteessa täsmennetty lievien tapaturmien osuutta koskevaa kohtaa.


Lisätietoja:

Johannes Mesimäki, tutkija, VTT, johannes.mesimaki@vtt.fi

Reija Ruuhela, ilmastoasiantuntija, meteorologi, Ilmatieteen laitos, p. 0500 452 4533, reija.ruuhela@fmi.fi

Silja Ruokola, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 580 0894, silja.ruokola@gov.fi