Takaisin

Logistiikalla lisää palveluja kirjastoihin

Logistiikalla lisää palveluja kirjastoihin

Tiedote 28.09.2004 10.01 fi

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
OPETUSMINISTERIÖ


Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa kirjastojen perustehtävä tiedonhallinta tarvitsee tuekseen entistä tehokkaampaa aineiston siirtämistä eli toimivan logistisen järjestelmän.

Kirjastojen toimintaa on ensimmäistä kertaa tarkasteltu logistiikan näkökulmasta kulttuuriministeri Tanja Karpelalle tiistaina 28. syyskuuta luovutetussa selvityksessä "Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut".

Selvityksen taustalla on opetusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke, jossa etsittiin keinoja seudullisen toiminnan ja logistiikan kehittämiseksi koko toimitusverkostossa. Tässä tulevaisuuteen suuntautuneessa hankkeessa kirjastojen toimintamalleja tarkasteltiin ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti.

Tutkimus osoitti, että kirjastojen logistinen kehittäminen ja sillä saavutettavat hyödyt lisääntyvät voimakkaasti siirryttäessä yksittäisten kirjastojen tasolta kimppakirjasto- ja seutukirjastovaiheisiin. Aineistokierto kiihtyy kirjastojen verkottumisen, seudullisten kirjastokimppojen ja yhteisten kirjastojärjestelmien käytön myötä. Logistiikan kehittämisellä saadaan paitsi taloudellista hyötyä, myös uusia toimintatapoja ja -malleja.

Hankkeen pilottialueena oli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen muodostama HelMet -kirjasto. Kirjastot (86 toimipistettä) muodostavat seudullisen yhteistyöalueen, jossa lainattu materiaali voidaan palauttaa mihin tahansa alueen kirjastoista. Palautukset toimitetaan takaisin niihin kirjastoihin, joista ne on lainattu.

Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen 18 miljoonan kirja-, lehti-, CD-, video- ja DVD-lainan siirtyminen kirjastojen hyllyistä kuntalaisille tuottaa miljoonia kirjaan tarttumisia ja kuljetuskertoja. Henkilöstöä alueella on vain noin 800. Kirjastoaineiston liikuttelu, lajittelu ja luettelointi vievät kirjastokimpan toimintakuluista kolmanneksen.

Logistinen työ vie huomattavan osan kirjastohenkilöstön työajasta. Työ pitää sisällään mm. palautusten vastaanoton ja hyllytyksen, varattujen ja kuljetettavien aineistojen keräilyn, lajittelun, pakkaamisen, kirjastoon toimitettavan varatun aineiston vastaanoton ja käsittelyn, aineiston lainauksen, poistettavan aineiston valitsemisen ja keräilyn. Myös uuden aineiston hankintaan ja vanhentuneen aineiston poistoon liittyy logistista työtä.

Selvityksessä esitetään mm. seudullisen hankintayhteistyön kehittämistä, yhteisen logistiikkajärjestelmän luomista ja yhteistä monipuolista kokoelmien hallintaa. Palvelutarjontaa voidaan kehittää massapalveluista täsmä- ja lisäarvopalveluihin. Uusia palvelumuotoja tukevat mm. tunnistus- ja käsittelyteknologioiden hyödyntäminen sekä seutulogistiset ratkaisut.

Teknologian tärkein lähiajan haaste on ottaa huomioon RFID-teknologiaan eli radiotaajuiseen tunnistamiseen siirtymisen mahdollisuudet.

Seutulogistiikka on alueellista yhteistoimintaa, joka mahdollistaa kunnille aiheutuvien kustannusten alenemisen. Kirjastojen näkökulmasta seutulogistisia ratkaisuja voidaan hyödyntää erityisesti uusien palvelujen kehittämisessä, joita ovat esimerkiksi aineiston maksulliset kotiintoimitukset, kirjastoautomaatit ja aineiston kuljetukset kimpan kuntien välillä harvaanasutuilla alueilla.

Hankkeessa oli mukana myös kirjastojen toimitusverkostoon kuuluvia yrityksiä ja palvelun tarjoajia. Hankkeen toteutuksesta vastasivat logistiikan konsultointiyritykset EP-Logistics Oy ja ELC Finland Oy.


Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut. Verkostotoiminnan kehittäminen kirjastotoimialalla. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 56/2004. Myynti Edita Oyj, puh. 0204 5005.


Lisätietoja

kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki, opetusministeriö, puh. (09) 160 77240 tai 040 722 1320
erikoistutkija Jari Gröhn, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. (09) 160 28501 tai 040 581 6787