Takaisin

LVM 120 vuotta - Saimaan kanavavaltuutetun toimistolla on laaja työsarka

LVM 120 vuotta - Saimaan kanavavaltuutetun toimistolla on laaja työsarka

Uutinen 07.06.2012 09.24 fi sv

Saimaan kanava on maailmanluokan erikoisuus: pieni maa vuokraa suurvallan aluetta. Lappeenrannassa sijaitseva kanavavaltuutetun toimisto hoitaa vuokrasopimuksen täytäntöönpanoa, vuokra-alueella toimimiseen liittyviä kulkulupa-asioita, järjestyksenvalvontaa sekä kanavan käyttäjien neuvontaa. Toimistopäällikkö Seppo Kykkäsen mukaan jatkuva keskustelu venäläisten kanssa on toimivan yhteistyön tae.

- Keskitymme ennen kaikkea suhteiden hoitamiseen itään. Se on tärkeää, jotta sopimuspuolten eli Suomen ja Venäjän välille ei synny ongelmia eikä pattitilanteita kanavaliikenteessä, Kykkänen kertoo.
Päivittäisessä työssä Lappeenrannan toimisto on ahkerasti yhteydessä venäläisiin muun muassa uuden vuokrasopimuksen käytännön toteuttamisen osalta. Kysymykset ovat usein hyvin konkreettisia, esimerkiksi missä muodossa kulkulupahakemukset on toimitettava venäläisille tai riittääkö passin oikeellisuuden varmistamiseksi kanavaltuutetun toimiston leima. Lisäksi toimisto pitää yhteyttä Suomen ja Venäjän tulleihin sekä väyläviranomaisiin, erityisesti Liikennevirastoon ja sen urakoitsijoihin.
- Toimimme hyvin laajasti eri tahojen kanssa. Meidän on koko ajan oltava ikään kuin pari askelta edellä, jotta uusista asioista voidaan keskustella ajoissa venäläisten kanssa. Jos asiat eivät mene kuten on sovittu, se haittaa esimerkiksi kanavan kunnossapitoa, kun vuokra-alueelle ei päästä töihin, Kykkänen kuvaa toimiston arkea.

Jatkuvaa kunnossapitoa

Juuri kanavan kunnossapitoon liittyvät kulkulupakysymykset ja tavaroiden toimittamiseen tarvittavat luvat työllistävät toimistoa eniten huviveneilijöiden ohella. Toimisto on hallinnollinen elin, joka valvoo kanavan toimijoita kanava-alueella. Vesiväylän lisäksi vuokra-alueella kulkee 22,9 kilometriä pitkä huoltotie, joka on kanavan huoltoliikenteen lisäksi kansainvälisen liikenteen käytössä. Tie on ainoa maantieväylä Nuijamaan raja-asemalta Viipuriin.
Saimaan kanavan liikennekausi kestää noin kymmenen kuukautta, huhtikuun alusta tammikuun loppuun. Toimistossa riittää työtä tasaisesti läpi vuoden.
- Kanava on kauko-ohjattu tuotantolaitos, jonka jokaista sulkua täytyy jatkuvasti ylläpitää, Kykkänen sanoo.
Kanavan kahdeksasta sulusta viisi on Venäjältä vuokratulla alueella. Vuosittain talven liikennetauon aikana yksi suluista tyhjennetään kuivaksi ja huolletaan perinpohjaisesti. Huoltotyöt tarkoittavat toimistolle runsasta kulkuluparuljanssia.
- Ainoa selvä piikki toimiston työmäärässä on huvivenekauden alku, jolloin veneilijät kysyvät meiltä ohjeita. Ulkomaalaisten veneilijöiden kyselyitä on tullut viime aikoina edellisvuosia enemmän, ja venäläisten veneilijöiden määrä kasvaa koko ajan, Kykkänen kertoo.

Toimiston työ jatkuu ennallaan

Saimaan kanava oli aikoinaan oma kokonaisuutensa Tie- ja vesirakennuslaitos TVL:ssä, sitten järvi-Suomeen luotiin oma merenkulkupiirinsä ja kanavapäällikön vastuulle tulivat kaikki Suomen sulkukanavat. Seppo Kykkänen on siirtynyt Liikenneviraston kanavapäällikön tehtävästä Saimaan kanavan hoitokunnan kautta nykyiseen toimistopäällikön tehtäväänsä. Muut kanavat jäivät pois Kykkäsen reviiristä, mutta Saimaan kanavan ohella hän toimii asiantuntijana sisävesiliikenteen kehittämisessä, joten toimenkuva on laaja.
- Uuteen vuokrasopimukseen liittyy Saimaan kanavan neuvottelukunta, jonka kautta sidosryhmäyhteistyö lisääntyy. Toimiston perustehtävät säilyvät jatkossa pääpiirteissään ennallaan, Kykkänen sanoo.


Tietolaatikko: Sopimus 50 vuodeksi
- Saimaan kanavan uusi vuokrasopimus tuli voimaan 17.2. 2012. Kanava-alueen vuokra-aika on 50 vuotta. 43 kilometriä pitkästä kanavasta lähes puolet sijaitsee Venäjältä vuokratulla alueella.
- Kanavavaltuutettu on LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Helmikuusta 2012 alkaen ministeriöön kuuluneessa kanavavaltuutetun toimistossa työskentelee viisi henkilöä: toimistopäällikkö, kaksi liikennetarkastajaa ja kaksi toimistotyöntekijää.
- Kanavassa kulkee vuosittain 3000-3500 alusta. Pääosa liikenteestä on rahtikuljetuksia, ja metsäteollisuus on kanavan suurin käyttäjä.

Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.