Takaisin

LVM 120 vuotta - Valtion tienpito koki rakennemuutoksen

LVM 120 vuotta - Valtion tienpito koki rakennemuutoksen

Uutinen 12.09.2012 13.39 fi sv

Tilaaja-tuottaja-malli, virastojen yhtiöittäminen ja tehokkaammaksi muokattu hallinto ovat muuttaneet suomalaista tienpitoa. Hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtin mukaan nykyisessä taloustilanteessa väylien ylläpitämiseen ja rakentamiseen pitäisi hakea uusia ratkaisuja. Mallia voisi ottaa 1990-luvun lama-ajan innovatiivisuudesta.

- Valtion tiemäärärahat eivät ole vuosien varrella juuri lisääntyneet, vaikka tieverkko on moottoriteineen ja tunneleineen nykyään paljon laajempi, monimutkaisempi ja kalliimpi ylläpitää kuin aikaisemmin. Se kertoo tiehallinnon tehostumisesta, Välipirtti arvioi parin viime vuosikymmenen kehitystä.
Virkamiesten määrän pienentyminen puhuu omalta osaltaan samaa tarinaa. Tiehallinnon puolella on käyty läpi suuri mullistus, kun perinteisestä virastomallista on siirrytty tilaaja-tuottaja-malliin ja toimintojen yhtiöittämiseen. Pitkään tiehallinnossa työskennellyt Välipirtti näki ja koki muutoksen viraston näkökulmasta ennen siirtymistään ministeriöön 1999. Hänen mukaansa ajattelu- ja toimintatavan reipas muokkaaminen herätti myös vastustusta, mutta lopputulos on ollut hyvä.
- Samalla ministeriön rooli on selkeytynyt. Koko valtionhallinnon ohjausjärjestelmää on kehitetty, ja LVM on ollut etupainotteisesti mukana työssä. LVM on osa valtioneuvostoa, ja ministeriön välityksellä hallinnonalan eri osat tulevat osaksi valtiokonsernia.

Käyttäjien tarpeet huomioon

Tiepuolen aikaisempien virastojen liikelaitoksiksi muuttamiseen ja myöhempään yhtiöittämiseen valmistauduttiin koko 1990-luku, mutta poliittisten esteiden vuoksi käytännön toimiin päästiin vasta vuosituhannen vaihteessa. EU:n puolelta yhtiöittämiskehitystä vauhditti linjaus, että liikelaitosmalli ei ollut EU-oikeuden mukainen.
Yhtiöittämisten rinnalla suuri muutos on ollut uusi, asiakaslähtöinen ajattelutapa. Väyliä ajatellaan ennen kaikkea niiden käyttäjien tarpeiden kautta. Tiet ja muut väylät vaikuttavat koko yhteiskuntaan, muun muassa yritysten toimintamahdollisuuksiin ja asutuksen jakautumiseen. Keskeinen kysymys on, millaisia yhteyksiä Suomi tarvitsee.
- Sama ajattelu näkyy väylien ylläpidossa, palveluita räätälöidään asiakkaiden mukaan. Esimerkiksi lumisateen jälkeen tiet pyritään auraamaan aamulla ennen kuin lapset lähtevät kouluun, ei vasta kello klo 11, Välipirtti kuvaa käytäntöjä.
- Aikaisemmin väyläpolitiikassa oli mukana myös ajatus työllistämisestä, etenkin tiepolitiikka oli osittain työllistämispolitiikkaa. Nyt työllistämiskeinot ovat erityyppisiä, hallitusneuvos jatkaa.

Elinkaarimallista tuli menestys

Uudet rahoitusmallit ovat tulleet vahvasti mukaan teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Julkisen ja yksityisen puolen yhteistyönä toteutettava elinkaarimalli on osoittautunut toimivaksi. Lahden moottoritien kohdalla huomattiin myös, että elinkaarimallin ja yksityisen yhtiön myötä tien rakentaminen oli nopeaa, mikä hyödytti yhteiskuntaa.
- Nykytilannetta voi verrata 1990-luvun alkuun, jolloin laman seurauksena alettiin miettiä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tiehankkeissa. Vaikea taloustilanne pakotti miettimään asioita uudella tavalla, Välipirtti sanoo.
- Vuonna 2012 ollaan vastaavassa tilanteessa, meidän pitää kehittää uusia toimintatapoja. Tärkeää on miettiä, miten valtio voi saada enemmän aikaan yksityisen sektorin kanssa.
Taloudellisen niukkuuden aikana uusien väylien rakentaminen on vähäistä, huomio keskittyy olemassa olevan väyläverkon ylläpitoon ja tehokkaaseen käyttöön. Niihin saadaan uusia eväitä muun muassa Ilmatieteen laitoksen tuottamasta tutkimustiedosta ja älyliikennesovelluksista.


Tietolaatikko: Nelostie ensimmäinen elinkaarihanke
- Lahden moottorien osuus Järvenpäästä Lahteen oli ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu tiehanke Suomessa.
- Tiehallinto eli nykyinen Liikennevirasto ja Tieyhtiö Nelostie Oy allekirjoittivat palvelusopimuksen moottoritietasoisesta tienpitopalvelusta ja sen rahoituksesta vuonna 1997. Sopimusaika oli 15 vuotta.
- Tie avattiin liikenteelle yli 11 kuukautta etuajassa syksyllä 1999.
- Tieyhtiö Nelostie Oy vastasi tien kunnossapidosta 30.8. 2012 saakka, jolloin
moottoritie Järvenpäästä Lahteen siirtyi Liikenneviraston vastuulle.


Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.