Takaisin

LVM 120 vuotta - Yritysmaailman mallit tulivat ministeriöön

LVM 120 vuotta - Yritysmaailman mallit tulivat ministeriöön

Uutinen 03.05.2012 20.00 fi sv

Taloudellisten riskien hallinta, tulosohjaus ja vaikuttavuuden arviointi ovat yhä tärkeämpiä LVM:n toiminnassa. Ministeriö ja sen toimialan virastot ovat muuttuneet palveluiden tuottajista niiden tilaajiksi ja markkinoiden valvojiksi. Liikenne- ja viestintähallinnon controller Marja Heikkinen-Jarnola seuraa toimialan virastojen ja laitosten suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmien laatua sekä yksiköiden tuloksellisuutta.

Controllerin tehtävä on ministeriössä uusi, Heikkinen-Jarnola aloitti toimessaan 2008. Hän on ensimmäinen substanssiministeriöissä oleva controller, aikaisemmin oli perustettu vain koko valtioneuvoston controllerin virka. Malli tehtävään on saatu yritysmaailmasta, ja LVM:n controller toimii ministeriön johdon tukena. Työnkuva on räätälöity julkisen hallinnon tarpeita vastaavaksi.
- Taloudellisten ja muiden riskien hallinta ministeriön hankkeissa ja uusissa toimintatavoissa on koko työtäni leimaava piirre. Lisäksi olen yleinen talousasioiden konsultti, joka osallistuu vaikeiden asioiden pohtimiseen ja ratkaisujen kehittämiseen. Olen tiiviisti mukana esimerkiksi uusien rahoitusmallien arvioinnissa, ministeriön talousjohtajana aikaisemmin työskennellyt Heikkinen-Jarnola kertoo.

Budjettirahoituksesta yhtiöiksi

Controllerin aloittaminen ministeriössä on pitkään jatkuneen kehityksen tulos. LVM ja sen toimialan virastot ja laitokset ovat käyneet läpi perustavanlaatuisen muodonmuutoksen 1990-luvun alusta alkaen. Ennen sitä ministeriö ja sen alaiset yksiköt tuottivat palveluja budjettirahoituksen turvin eikä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta juuri arvioitu.
1990-luvun alussa VR, Posti- ja telelaitos sekä Autorekisterikeskus muutettiin liikelaitoksiksi, ja 2000-luvun alkuun mennessä hallinnonalan muut laitokset olivat seuranneet perässä. Kehityksen seuraava askel eli liikelaitosten yhtiöittäminen tapahtui pääasiassa jo 1990-luvun puolivälissä, joten tahti oli nopea.
- Budjettitaloudesta ja virastokulttuurista liikelaitoksiksi siirtyminen oli suurin murros, koska laitokset saivat talousvastuun ja päätöksenteon itselleen. Siitä lähtien niiden toiminta on ollut normaalia yritystoimintaa ja ministeriön suhde niihin on muuttunut omistajaohjaukseksi. Nyt suurin osa yhtiöistä on siirretty valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen, Heikkinen-Jarnola sanoo.
- Toinen suuri muutos on ollut kilpailun avaaminen. Kaikki hallinnonalan osat on avattu kilpailulle asteittain, viimeisimpänä rautatieliikenne.

Taloussuunnittelu entistä tärkeämpää

Yritysmäiseen toimintamalliin siirtyminen on Heikkinen-Jarnolan mukaan parantanut päätöksenteon laatua. Palveluiden tuottamisen kustannukset ovat laskeneet ja kansalaisille tarjotaan paremmin juuri sellaisia palveluja, joille on kysyntää. Nykyinen virastokaarti on ennen kaikkea markkinoita ja niiden toimintaa valvova.
- Talousajattelun ja taloudellisen suunnittelun merkitys kasvaa koko ajan, ja hankkeisiin liittyvät summat ovat nykyään suuria, kymmeniä tai satoja miljoonia euroja. Infrastruktuurihankkeiden rahoitusmallit ovat nyt pitkäjänteisiä, puhutaan esimerkiksi 10-15 vuodesta, ja kun lisäksi palvelut tilataan hallinnon ulkopuolelta, riskien kartoittaminen ja hallinta korostuvat, Heikkinen-Jarnola kuvaa muutosta.
- Vaikuttavuuden seuraaminen on parantunut vaiheittain. Tärkeää on tuottaa kysyntää vastaavia palveluja, ei ali- eikä ylilaatua.
Controllerin mukaan jatkossa hallinnonalan virastot ja laitokset muuttuvat vieläkin yritysmäisemmiksi ja valtion hyvän tilaajaosaamisen merkitys korostuu.

Tietolaatikko: Uusi toimintamalli kehitteillä

- Marja Heikkinen-Jarnola valmistelee väitöskirjaa, jossa kehitetään tulevaisuuden toimintamallia hallintoon.
- Tavoitteena on luoda valtionhallinnon sisälle tilaaja-tuottaja-malli. Ideana on, että valtio toimisi jatkossa kuin yritys.
- Esimerkiksi voi ottaa liikenneturvallisuuden parantamisen. LVM miettii, mikä on tehokkain keino kohentaa liikenneturvallisuutta, ja päätöksen jälkeen ministeriö ostaa vaikutuksen palveluntarjoajilta. Hankittava tuote voi olla esimerkiksi Liikenneviraston toteuttama teiden keskikaiteiden rakentaminen tai liikkuvan poliisin vaikutuksen lisääminen määrärahoja suuntaamalla.
- Uudessa mallissa määrärahojen ja tulosten sekä vaikuttavuuden suhde on tarkoitus tehdä tiiviiksi ja selväksi.


Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.