Takaisin

LVM: Kehä III, Seinäjoki-Vaasa-rata ja Kilpilahden tie käynnistettävä ensi vuonna

LVM: Kehä III, Seinäjoki-Vaasa-rata ja Kilpilahden tie käynnistettävä ensi vuonna

Tiedote 01.08.2008 13.30 fi sv

Valtiovarainministeriö on poistanut budjettiesityksestään kolme aikaistamisrahoituksella ensi vuonna aloitettavaksi tarkoitettua kehittämishanketta. Liikenne- ja viestintäministeriö vaatii, että liikennepoliittisen selonteon mukaisesti käynnistetään Helsinki-Vaalimaa-moottoritien toteuttaminen Kehä III:lla, Seinäjoki-Vaasa-radan sähköistäminen ja Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentaminen korottomalla aikaistamisrahoituksella.

Vantaan kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis rahoittamaan E18 Kehä III:n ensimmäisen vaiheen (50 miljoonaa euroa). Näin hanke voisi käynnistyä jo vuoden 2009 lopulla. Valtio maksaa hankkeen rahoituksen takaisin Vantaan kaupungille sen valmistumisen jälkeen.

Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentamiseen liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa enintään 25 miljoonan euron sopimusvaltuutta. Hanke toteutetaan samalla periaatteella kuin Kehä III:n ensimmäinen vaihe, mutta sopimuskumppanina on Neste Oil Oyj.

Lisäksi Ratahallintokeskukselle ehdotetaan valtuutta solmia Seinäjoki─Vaasa-radan sähköistystä varten enintään 20 miljoonaa euron sopimus. Vaasa ja Mustasaari rahoittavat radan sähköistyksen rakentamiskustannukset, jotka valtio maksaa takaisin korottomana hankkeen valmistuttua.

Hallitus linjasi viime talvena liikennepoliittisessa selonteossaan, että aikaistamisrahoitusta voidaan käyttää väylähankkeiden rahoitusvaihtoehtona perinteisen budjettirahoituksen lisäksi.

Vuoden 2009 talousarvioesityksessä ehdotetaan valtatie 5 Lusi-Mikkeli puuttuvien osien perusparannustöitä (42 miljoonaa euroa)

Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan sopimuksia Pietarsaaren meriväylän toteuttamiseksi enintään 8 miljoonaan euron määrästä. Hanke liittyy hallituksen keväällä tekemään päätökseen teollisuuden puunsaannin turvaamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budjettiehdotus on kokonaisuudessaan 2 108,8 miljoonaa euroa (1 783 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa).


Kehäradalle ja länsimetrolle rahaa

Liikennepoliittisessa selonteossa ympäristö- ja ilmastopoliittisina toimenpiteinä korostuivat raideliikenneinvestoinnit. Tämän linjauksen mukaisesti Kehäradan toteuttamiseen varataan 404 miljoonan euron valtuus.

Länsimetron suunnittelun jatkamiseksi ehdotetaan ensi vuodelle 6,8 miljoonaa euroa. Valtion osuus suunnittelukustannuksista ilman arvonlisäveroja on enintään 15 miljoonaa euroa.


Perusväylänpidossa huomio puukuljetusten varmistamiseen

Perustienpidon määrärahaksi liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa 510,6 miljoonaa euroa. Ehdotetulla summalla pääteiden ja muiden vilkkaiden teiden kunto pyritään säilyttämään nykytasolla. Teollisuuden puunkuljetusten kannalta olennaisen tiestön kuntoon on kohdennettu 15 miljoonaa euroa.

Perusradanpidon määrärahaksi liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa 303,1 miljoonaa euroa. Tavoitteena on pitää koko rataverkosto liikennöitävässä kunnossa. Puukuljetuksia turvataan mm. Porokylä-Vuokatti-rataosan perusparantamisella.

Yksityisten teiden kunnossapitoon ministeriö ehdottaa 23 miljoonaa euroa. Tästä 10 miljoonaa euroa kohdistetaan puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille.


Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen uutta tukea

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa 99,4 miljoonaa euroa.

Kaukojunaliikenteen ostoihin LVM ehdottaa käytettäväksi 31,4 miljoonaa euroa. YTV-alueen ulkopuolelle ulottuvassa Helsingin lähijunaliikenteessä ostosumma on 10,9 miljoonaa euroa, jolla turvataan korkeampi palvelutaso kuin minkä lipputulot mahdollistaisivat. Tarjontaa Helsingistä Riihimäelle, Karjaalle ja Lahteen on tarkoitus parantaa sen mukaan kun liikenteen myönteinen kehitys ja ratakapasiteetti sallivat.

Linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa alueellista liikennettä ostetaan ja paikallista liikennettä avustetaan ehdotuksen mukaan 26,3 miljoonalla eurolla. Ostoilla tuetaan haja-asutusalueiden yhteyksiä.

Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteeseen LVM ehdottaa miljoonaa euroa. Kemijärven yöjunaliikenteen ostoon osoitetaan budjettiesityksessä 1,2 miljoonan euron määräraha.
Päättäessään uudesta autoverotuksesta hallitus päätti aikaistaa ns. suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen alkamaan jo vuonna 2009. LVM:n ehdotukseen sisältyy 5 miljoonaa euroa, jolla tuetaan joukkoliikenteen palvelutasoa parantavia toimenpiteitä suurilla kaupunkiseuduilla.

Saariston yhteysalusliikenteeseen ministeriö ehdottaa runsaan 7,8 miljoonan euron määrärahaa.


Merenkulun kilpailukykyä vahvistetaan

Merenkulkuelinkeinon kilpailukyvyn vahvistamista jatketaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, että väylämaksuja alennettaisiin 14 prosenttia. Maksun määrittämisessä on otettu huomioon väylämaksuista aiempina vuosina kertynyt ylijäämä. Kuluvan vuoden alussa väylämaksuja alennettiin 10 prosentilla. Väylämaksulla rahoitetaan tiettyjä Merenkulkulaitoksen viranomaistoimintoja.

Suomalaisen merenkulun parantamiseksi LVM ehdottaa, että meriliikenteessä käytettävää tukea laajennetaan. Laajennettu tuki kohdennetaan aluksiin, jotka toimivat kansainvälisessä kilpailussa. Tuen laajentamisen tarkoituksena on Suomen huoltovarmuuden sekä merenkulun osaamisen turvaaminen. Tuen laajentaminen merkitsee vuositasolla 2,2 miljoonan euron lisätukea suomalaiselle merenkulkuelinkeinolle. LVM ehdottaa meriliikenteen tukemiseen 95,9 miljoonaa euroa.


LVM:n hallinnonalan kehittäminen jatkuu

Merentutkimuslaitoksen toiminnat järjestetään uudellaan. LVM ehdottaa, että fysikaalinen merentutkimus siirretään Ilmatieteen laitokseen. Itämeren ekologiaan liittyvä tutkimus ja operatiivinen toiminta ehdotetaan siirrettäväksi Suomen ympäristökeskukseen, jonne perustetaan merikeskus.

Liikennehallinnon kehittämistä jatketaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitysmiehet ja työryhmiä valmistelemaan väylä- ja turvallisuusvirastojen perustamista.
Väylävirastot (Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot) sekä turvallisuusvirastot (Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto sekä Merenkulkulaitoksen turvallisuustoiminnot) on tarkoitus yhdistää siten, että väylä- ja turvallisuusvirasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta.

Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitetään vuoden 2010 alusta. Merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon tehtävänä on väylien ja kanavien ylläpito ja rakentaminen, suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut, merenmittaus sekä merikarttatuotanto. Yhtiöittäminen koskee noin 300 henkilöä.


Lisätietoja:
erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. (09) 160 28325 tai 044 058 1030
kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 160 28389 tai 0500 787 742
ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482 tai 050 552 7260