Takaisin

MAL-sopimuksilla lisätään kaupunkiseutujen ja valtion yhteistä sitoutumista

MAL-sopimuksilla lisätään kaupunkiseutujen ja valtion yhteistä sitoutumista

Uutinen 20.10.2015 12.43 fi

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut 20.10.2015 valtion tavoitteet alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseksi. Lisäksi linjattiin valtion tavoitteet kaupunkien kanssa käytäviin sopimusneuvotteluihin. Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistetaan muun muassa ennakoivan rakennemuutoksen toimilla, kasvusopimuksilla ja kasvuvyöhykkeellä sekä MAL-sopimuksilla (maankäyttö, asuminen ja liikenne). Toimenpiteet ovat osa työllisyys ja kilpailukyky -kärkihanketta, todetaan valtioneuvoston viestintäosaston tiedotteessa 20. lokakuuta.

Valtio sitoutuu neuvottelemaan Helsingin seudun 14 kunnan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset vuosille 2016-2019. MAL-sopimusten keskeisiä kysymyksiä ovat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka sekä toimiva liikennejärjestelmä ja kestävä liikkuminen. Niissä huomioidaan myös kasvaneesta maahanmuutosta aiheutuva asuntotarpeen kasvu.

Valtion pyrkimyksenä on lisätä merkittävästi asuntotuotantoa erityisesti Helsingin seudulla. Sopimusten sitovuutta on tarkoitus vahvistaa. Niistä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös sen jälkeen kun kunnat ovat hyväksyneet sopimukset. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen MAL-sopimusten tarkoituksena on myös lisätä kaupunkiseuduillaan kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin edellisellä hallituskaudella ja kokemukset olivat myönteisiä.

Maailman muuttuessa ja liikennesektorin ollessa suuren murroksen edessä, pitää liikenne- ja viestintäministeriö tärkeänä, että nyt laadittaviin MAL-sopimuksiin sisällytetään myös digitalisaatioon ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyviä tavoitteita. Tahtotila on, että rahoitusta osoitetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäksi toimenpiteisiin, joissa otetaan huomioon myös liikenteen uusien käyttövoimien käytön edistäminen sekä digitalisaation vaikutukset liikkumiseen ja liikennetarpeeseen.

Lisäksi on tärkeää, että valtion liikenteeseen sekä asuntotuotantoon kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia tarkastellaan kokonaisuutena, jotta niiden vaikuttavuus paranee ja saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri.

On tärkeää korostaa myös innovatiivisten ehdotusten ja uusien rahoitusmallien tärkeyttä uusien hankkeiden rahoittamiseksi. Vuonna 2014 solmitun valtion ja Helsingin kuntien välisen suurten infrahankkeiden tukemista ja asumisen edistämistä koskevan sopimuksen aikana vallinneet reunaehdot ja olosuhteet ovat muuttuneet erityisesti valtion taloudellisen tilanteen osalta. Sopimuksen sisältöä on tarpeellista tarkastella uudelleen ja huomioida olosuhteiden muutokset.