Takaisin

Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan – huomio jätteiden käsittelyyn

Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan – huomio jätteiden käsittelyyn

Tiedote 12.11.2019 09.15 fi sv en

Roskia meressä. Kuva: Woody Alec / Shutterstock

Alusten jätteiden toimittamista satamiin koskevaa lainsäädäntöä päivitetään. Tavoitteena on parantaa jätteiden käsittelyä ja vastaanottoa satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja erityisesti muovin päätymistä meriin.

Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n kesäkuussa 2019 uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi edellyttää. Direktiivi ((EU) 2019/883) edistää sitä, että satamissa on laitteistoa jätteiden vastaanottamista varten ja että aluksilta toimitetaan jätteet satamiin. Lisäksi uudistetaan jätteiden maksujärjestelmää, jotta jätteet toimitettaisiin satamaan säännöllisesti. 

Direktiivillä yhdenmukaistetaan EU-lainsäädäntöä kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n meren pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen kanssa. Keskeisiä käsitteitä kuten jätteiden ennakkoilmoitukset, jätteiden toimittaminen vastaanottolaitteisiin ja laitteiden riittävyys selkeytetään. Lisäksi muun muassa säännöllisessä liikenteessä oleville aluksille myönnettäviä vapautuksia koskevaa sääntelyä yhdenmukaistetaan. Aluksilta peräisin olevan jätteen määritelmä kattaa jatkossa myös MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI mukaiset uudet jätelajit, erityisesti pakokaasujen puhdistusjärjestelmien jäämät.

Muutoksia jätemaksuihin

Jätteiden maksujärjestelmää uudistetaan. EU:n laajuisesti otetaan käyttöön maksu, joka antaa aluksille oikeuden toimittaa kaiken aluksella olevan kiinteän jätteen satamaan riippumatta siitä, paljonko alus jättää jätettä satamaan. Suomessa ja muissa Itämeren maissa tällainen maksujärjestelmä on jo käytössä. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (Helsinki Commission, HELCOM) suositukseen perustuva maksujärjestelmä kattaa Suomessa kiinteän jätteen lisäksi öljypitoiset jätteet ja käymäläjätevedet.

Myös kalastus- ja huvialukset sekä huviveneet kuuluvat direktiivissä määriteltyyn maksujärjestelmään. Satamamaksun on katettava jatkossa myös näiltä aluksilta peräisin olevan jätteen vastaanottaminen määrästä riippumatta. Maksujärjestelmä kattaa myös kalastuksen aikana verkkoihin kertyvän jätteen. Lisäksi direktiivin mukaisesti yli 45 metrin pituisten kalastus- ja huvialusten on tehtävä jätteiden ennakkoilmoitukset.

Satamissa on jatkossa järjestettävä erilliskeräys aluksilta peräisin oleville eri jätelajeille. Esimerkiksi kiinteä jäte erotellaan aluksilla kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Erilliskeräyksellä voidaan varmistaa, että jäte päätyy kierrätykseen tai uudelleen käyttöön. Jatkossa satamien on myönnettävä alennuksia jätemaksuista aluksille, jotka huolehtivat jätteistään ympäristöystävällisellä tavalla.

Lisää valvontaa

Myös valvontaa lisätään. Jatkossa tarkastetaan vähintään 15 prosenttia kaikista satamissa vuosittain käyvistä aluksista. Valvonta kohdistetaan aluksiin riskien perusteella.

Vaikka kansainvälinen päästöjä koskeva sääntely on kehittynyt, jätteitä lasketaan edelleen mereen, mikä pilaa ympäristöä. Syitä jätteiden mereen päästämiselle on monia. EU-laajuisesti satamissa ei aina ole ollut saatavilla riittäviä vastaanottolaitteita, valvonta on ollut riittämätöntä ja jätteiden maihin tuomiselle ei ole ollut kannustimia. Direktiivillä puututaan näihin ongelmiin. Esimerkiksi Helsingissä on jo hyvin kapasiteettia ottaa vastaan jätteitä ja myös ulkomaiset risteilyalukset jättävät käymäläjätevetensä satamiin. 

Lainsäädäntöhankkeen yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta laajentaa hallinnollisten sanktioiden käyttöönottoa, kun alukset rikkovat päästövaatimuksia muun muassa rikkipäästöjen osalta. Lisäksi tarkoituksena on tehdä alusten kierrätystä koskevan Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla saatetaan voimaan direktiivin edellyttämät muutokset Suomessa. Hankkeen aikana keskeisille sidosryhmille järjestetään kuulemistilaisuuksia. 

Tavoitteena on lähettää luonnos hallituksen esitykseksi lausunnolle keväällä 2020. Lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan viimeistään kesäkuussa 2021. Lainsäädäntöhankkeen etenemistä voi seurata valtioneuvoston Hankeikkunassa.

Lisätietoja:

Yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, etunimi.sukunimi@lvm.fi
Erityisasiantuntija Sirkku Jaakkola, p. 050 470 8030, etunimi.sukunimi@lvm.fi
Suunnittelija Ville Rinkineva, p. 046 721 9125, etunimi.sukunimi@lvm.fi