Ohjelmalla tehoa logistiikkaan - huomio kustannuksiin, väyliin ja osaamiseen

Ministeri Luhtanen vie asian hallituksen käsittelyyn

Suomen kilpailuasemaa kansainvälisillä kuljetusmarkkinoilla voidaan parantaa pitämällä kuljetusyrityksiltä perittävät verot ja maksut kurissa sekä nopeuttamalla rajanylityksiä.

Logistiikan kehittämistä linjataan 6. kesäkuuta julkistetussa kehittämisohjelmassa, jonka on laatinut liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen johtama ohjausryhmä. Ohjelman tekoon ovat valtiovallan ohella osallistuneet elinkeinoelämä ja korkeakoulut.

Ohjelma liittyy hallituksen tavoitteeseen kehittää Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä sekä lisätä EU:n ja Venäjän taloudellista yhteistyötä.

Tarkoituksena on alentaa yritysten logistiikkakustannuksia, parantaa Suomen kilpailukykyä muihin maihin verrattuna ja tehdä liikenteestä sujuvaa. Esitykset liittyvät osaamiseen, markkinoihin, liikenneväyliin ja kansainväliseen edunvalvontaan. Yksittäisiä toimia on listattu 35.

Ministeri Luhtanen on tyytyväinen, että ohjelma on valmistunut ja sitä päästään toteuttamaan. Luhtanen aikoo viedä ohjelman myös hallituksen käsittelyyn.

- On hyvä, että ohjelma on konkreettinen ja että se on laadittu yhteistyössä alan kanssa. Aion kutsua ohjausryhmän koolle 1-2 kertaa vuodessa seuraamaan ohjelman toteutumista ja logistisen kilpailukykymme tilaa, Luhtanen toteaa.

Venäjän talouskasvu hyödynnettävä

Potentiaali idän kuljetuksissa on suuri. Venäjän jatkuva talouskasvu ja Aasian talouksien kehittyminen luovat uusia kuljetustarpeita EU:n ja Aasian ja toisaalta EU:n ja Venäjän välille. Energiatuotteita lukuun ottamatta EU-maiden tuonti ja vienti Venäjälle ja idän nopeasti kehittyville talousalueille kolminkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomen tuonnin ja viennin Venäjälle odotetaan kasvavan saman verran.

Osa EU-kuljetuksista tapahtuu Suomen kautta. Työryhmän mukaan Suomella on monia mahdollisuuksia lisätä markkinaosuuttaan. Näitä ovat muun muassa Suomen reittiin liittyvien pullonkaulojen poistaminen Suomessa ja Venäjällä sekä rajamuodollisuuksien nopeuttaminen.

Suomen ei kannata keskittyä bulkkituotteisiin vaan niin sanottuun korkean jalostusarvon logistiikkaan. Suomen reitti on kilpailukykyisin arvokkaiden tai herkästi pilaantuvien tuotteiden kuljetuksissa. Nämä tavaralajit vaativat varmoja, nopeita ja joustavia kuljetuksia.

Suomen aseman vahvistaminen hyödyttäisi erityisesti Kaakkois-Suomea, koska huomattava määrä transitoliikenteestä kulkee Kotkan ja Haminan satamien kautta. Lisäksi transitoliikenteen lisääntyminen alentaisi myös Suomen vienti- ja tuontikuljetusten yksikkökustannuksia.

Valtio voi vaikuttaa kustannuksiin ja toimintaedellytyksiin

Logistiikan näkyvin osa on kuljetus ja siihen voi valtion toimenpiteillä vaikuttaa suorimmin. Kuljetukset tarvitsevat väyliä, terminaaleja, liikenne- ja kuljetusvälineitä, kuljettajia, sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Julkinen valta pystyy päätöksillään vaikuttamaan näiden saatavuuteen, hintaan ja laatuun.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella nostetaan logistiikka EU:n keskeiseksi kilpailukykyteemaksi. Logistiikan pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen tulee olla osa EU:n kilpailukykypolitiikkaa. Komissiolta edellytetään logistiikkatiedonantoa vuonna 2006.

Uusia keinoja Suomen ja Venäjän välisten kuljetus- ja logistiikkamarkkinoiden integroimiseksi haetaan. Myös esimerkiksi kuorma-autoliikenteen erityis- ja kuljetusluvista luopumista on syytä tutkia.

Suomella ja Venäjällä tulee olla yhteinen näkemys eri raja-asemien kautta kulkevan liikenteen tarvitsemista investoinneista. Suomessa laaditaan seuraavalle hallituskaudelle arviolta 30 miljoonan euron teemapaketti rajanylityspaikkojen ja satamien väyläyhteyksien parantamiseksi. Tärkeimpänä kehittämiskohteena pidetään Vaalimaan raja-asemaa, johon ehdotetaan panostettavaksi 16 miljoonaa euroa jo tällä hallituskaudella.

Valtiovalta vaikuttaa logistisiin kustannuksiin ja sitä kautta kilpailukykyyn vero- ja maksupolitiikalla. Työryhmä korostaa, että työvoimakustannuksiin liittyvien verojen ja maksujen korotuksista tulisi pidättäytyä.

Myös tavarakuljetusten muiden verojen ja maksujen korotuksia on varottava. Lisäksi on vaikutettava siihen, että liikenteeltä perittävät maksut pysyvät EU:ssa kohtuullisina ja kilpailuedellytykset tasapuolisina.

Logistiikan tehokkuus perustuu myös osaamiseen. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä niin, että se tuottaa osaajia kaiken tasoisiin liikenteen ja logistiikan tehtäviin. Logistiikka-alan kansainvälistä opiskelijavaihtoa tulee edistää erityisesti Venäjän kanssa. Logistiikan korkeakouluopetuksen laatua ja opiskelumahdollisuuksia sivuaineena tulee parantaa.


Lisätietoja:

valtiosihteeri Perttu Puro, puh. (09) 160 28325 tai 040 779 3436
liikenneneuvos Lassi Hilska, puh. (09) 160 28497 tai 040 543 6573


Suomen logistisen aseman vahvistaminen. Toimenpideohjelma. Julkaisu ilmestyy myöhemmin kesäkuussa liikenne- ja viestintäministeriön ohjelmia ja strategioita -sarjassa numerolla 6/2005. Ohjelman teksti on tämän tiedotteen liitteenä pdf-muodossa.


Ohjelmaan liittyvät taustaselvitykset:

EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2005. Internetissä www.mintc.fi/julkaisujasarja

Hernesniemi-Auvinen-Dudarev: Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus, Etla B 209