Takaisin

Pisararadan rahoitusmallit kartoitettu

Pisararadan rahoitusmallit kartoitettu

Tiedote 13.11.2014 12.00 fi sv

Pisararadan eli Helsingin keskustan alaisen lähijunien kaupunkiratalenkin suunnittelu etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat selvittäneet Pisararadan rahoitusmalleja.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Tarkastelujakso oli 60 vuotta, jonka ajalta otettiin huomioon rahoituksen ja kunnossapidon kustannukset sekä inflaatio. Rahoittajien vuosimaksulaskelmissa on esitetty investoinnin ja rahoituksen kustannukset, joiden lisäksi tulee käytön ja kunnossapidon kustannukset (5 milj. euroa vuosittain vuoden 2023 hintatasossa). Vuosimaksua maksetaan 52 vuotta radan valmistumisen jälkeen.

Perinteinen budjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin. Pisararadan investoinnin alustava kustannusarvio on n. 956 milj. euroa vuoden 2020 hintatasossa. Perinteisen budjettirahoituksen vertailua varten laskettu kokonaiskustannus olisi n. 1,9 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 24,9 milj. euroa. Kuitenkin vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei ole realistista.

Jos Pisararata halutaan toteuttaa jaksottamalla maksut pidemmälle ajalle, suosittaa työryhmä rahoitusyhtiömallin käyttöä. Tässä mallissa valtio ja kaupungit rahoittaisivat 200 miljoonan euron pääoman ja Rahoitus Oy hankkisi rahoituksen. Kokonaiskustannus tässä vaihtoehdossa olisi n. 2,1 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 28 milj. euroa.

Hankeyhtiömallissa yksityinen yritys vastaisi Pisararadasta. Kokonaiskustannus olisi n. 2,6 Mrd euroa, rahoittajien vuosimaksu 38,9 milj. euroa. Tämä on kustannuksiltaan selvästi kallein malli.

Suunnitelmien mukaan valtio rahoittaisi Pisararadasta 60 % ja Helsingin seudun kunnat 20 %. Hanke voisi lisäksi saada EU:n TEN-T-tukea 20 %.


Tavoitteena pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen

Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Jos hankkeen toteuttamisesta päätetään, tulee valittavan rahoitusmallin tutkimista syventää. Työryhmä ehdottaa myös, että neuvotteluja hankkeen kustannusten jaosta jatketaan osallistujien kesken.

Junaliikenne on häiriöherkkää Helsingin seudulla. Liikennevirasto on arvioinut junaliikenteen tehostamista Helsingin seudulla ja laatinut ratahankkeiden aikataulun. Liikenneviraston arvion mukaan on tärkeätä jo nykyliikenteen kannalta parantaa Helsingin ratapihan toiminnallisuutta. Tällä liikennepoliittisen selontekoon sisältyvällä HELRA-hankkeella voidaan nopeasti parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä lisätä jonkin verran ruuhkatunteneina liikennöivien junien määrää.

Hallitus arvioi valtion osuutta radan rakentamiseen tehtyjen selvitysten perusteella. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimusta hankkeen rahoituksesta.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä ratahankkeiden suunnittelussa.
- Helsingin seudulla on suunnitteilla ja työn alla useita junaliikenteen tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Tavoitteena on pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen. Perehdyn nyt Pisararadasta tehtyihin selvityksiin ja aion tuoda radan rahoitusmallit hallituksen käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana, toteaa ministeri Risikko.

Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio osallistuu mm. Pisararadan rahoittamiseen edellyttäen, että kaavoitustavoitteet toteutuvat.

Pisararata yhdistäisi ranta- ja pääradan kaupunkiraiteet toisiinsa. Pisaran mallinen rata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Pisararadan pituus olisi 8 km, josta 6 km on tunnelissa. Se mahdollistaisi paremman joukkoliikenteen palvelutason sekä vapauttaisi laiturikapasiteettia Helsingin ratapihalta lähiliikenteen ja kaukojunaliikenteen käyttöön.

Lisätietoja:
hallitusneuvos, yksikön päällikkö Mikael Nyberg, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 837 8794
ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto, p. 029 534 3831