Takaisin

Ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita

Ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita

Tiedote 17.06.2009 11.00 fi sv

Liikenne- ja viestintäministeriön tekemä ruuhkamaksuselvitys osoitti, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla: liikennemäärät laskisivat, ruuhkat lievenisivät, matka-ajat lyhenisivät, joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, liikenneturvallisuus paranisi ja liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama ruuhkamaksutyöryhmä luovutti selvityksen Helsingin alueen ruuhkamaksumallien vaikutuksista liikenneministeri Anu Vehviläiselle 17. kesäkuuta.

Selvitys tuotti runsaasti monipuolista tietoa ruuhkamaksujen toimivuudesta liikennepoliittisena työkaluna. Tämä tieto antaa perusaineksia keskustelulle ja päätöksenteolle siitä, kannattaako Helsingin seudun ruuhkamaksujen valmistelussa edetä.

Ruuhkamaksujen tarkoituksena sujuvampi liikenne

Helsingin seudun ruuhkat ovat olleet tähän asti kansainvälisesti verrattuna suhteellisen lieviä ja keskittyneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Jos liikennemäärä kasvaa ennustetusti seuraavan kymmenen vuoden ajan (aamuruuhkatunnin liikennesuoritteen arvioidaan kasvavan 25 %) ruuhkaisten väylien määrä ja ruuhkien pituus kasvaa, vaikka alueen kaikki päätetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimet toteutetaan.

Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tieosuuksien autojen määrää sen verran, että liikenne sujuu. Tavoite saavutetaan asettamalla autolla liikkumiselle ruuhka-aikana maksu määrättyihin tie- ja katuverkon osiin. Tällöin autoilijat harkitsevat matkansa uudestaan ja osa muuttaa liikkumiskäyttäytymistään jättämällä matkoja tekemättä, yhdistelemällä matkoja, siirtymällä joukkoliikenteen käyttäjiksi, siirtymällä kevyeen liikenteeseen tai vaihtamalla liikkumisen ajankohtaa tai paikkaa.

Ruuhkamaksujen vaikutuksista laajat vaikutusarviot

Selvityksessä on arvioitu laajasti, mitä vaikutuksia erityyppisillä ruuhkamaksuilla olisi:
• Liikennejärjestelmän toimivuuteen
• Ympäristöön
• Liikenneturvallisuuteen
• Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin
• Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen
• Eri liikkumisryhmien liikkumismahdollisuuksiin
• Yhteiskunta- ja julkiseen talouteen

Ruuhkamaksujen vaikutuksia on arvioitu vuoden 2017 tilanteessa. Maksujen aikaansaamaa muutosta on verrattu tilanteeseen ilman ruuhkamaksuja.

Ruuhkamaksuilla myönteisiä vaikutuksia

Ruuhkamaksumallien on arvioitu vähentävän pääväylien liikennemääriä ruuhka-aikana noin 10-30 prosenttia. Ruuhkien vakavuus lievenisi ja Helsingin keskusta-alueen liikennemäärät vähenisivät selvästi. Samalla joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi merkittävästi, liikenneturvallisuus paranisi ja liikenteen päästöt vähenisivät.

Ruuhka-aikoina perittävien ruuhkamaksujen tuottamat hyödyt seudun yrityksille olisivat suurempia kuin niiden aiheuttamat kustannukset. Ruuhka-aikojen välillä perittävät maksut aiheuttaisivat yrityksille kuitenkin enemmän kustannuksia kuin hyötyjä.

Ruuhkamaksut tukisivat myös raideliikenteen tuntumassa sijaitsevien työpaikka-, palvelu- ja asuinkeskittymien kehitystä ja tiivistävät todennäköisesti pitkällä aikavälillä Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta. Osaan tarkastelluista ruuhkamaksumalleista voi liittyä kuitenkin niin sanottu muurivaikutus.

Ruuhkamaksutulot ylittäisivät kustannukset

Ruuhkamaksujärjestelmien investointikustannukset olisivat mallista riippuen noin 40-180 miljoonaa euroa ja ylläpitokustannukset noin 10-50 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruuhkamaksumalleihin liittyvä joukkoliikenteen lisääminen nostaisi joukkoliikenteen kustannuksia, mutta toisi myös tuloja. Joukkoliikenteen nettokustannukset lisääntyisivät eri malleissa noin 10-20 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ruuhkamaksumallien arvioidut vuosituotot olisivat noin 140-270 miljoonaa euroa. Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat suuremmat kuin niiden kustannukset.

Vaihtoehtoiset keinot tehottomampia

Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksut olisivat kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot (esimerkiksi tieinvestoinnit tai joukkoliikenteen parantaminen). Ruuhkamaksut tarvitsevat tuekseen kuitenkin myös muita toimenpiteitä, kuten joukkoliikenteen lisääminen.

Selvityksen tarkoituksena ei ole esittää ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tämän takia selvityksessä ei ole käsitelty kaikkia ruuhkamaksujen käytännön toteutuksen ja hyväksyttävyyden kannalta tärkeitä asioita. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa mitkä olisivat ruuhkamaksujen tavoitteet, mihin ruuhkamaksutulot käytettäisiin ja olisiko ruuhkamaksu vero vai maksu. Nämä kysymykset tulee ratkaista, jos ruuhkamaksujen valmistelussa halutaan edetä.

Lisätietoja:
erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. 044 581 030
ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, 050 552 7260
liikenneneuvos Tuomo Suvanto, puh. (09) 160 28551, 040 777 8127