null Sähköisen viestinnän palvelulaki voimaan 1.1.2021

Sähköisen viestinnän palvelulaki voimaan 1.1.2021

Tiedote 30.12.2020 14.14 fi sv en

Kuvaaja kuvaa konserttia (Kuva: Shutterstock)

Tasavallan presidentti on vahvistanut sähköisen viestinnän palvelulakiin tehdyt muutokset. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2021.

Muutosten tavoitteena on muun muassa parantaa kuluttajien asemaa, edistää viestintäverkkoinvestointeja ja viestintäpalveluiden saatavuutta sekä varmistaa entistä paremmin verkkojen turvallisuus.

Uudistuksella pannaan täytäntöön uudistetun EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivi) tuomat vaatimukset sekä EU:n 5G-verkkojen turvallisuuteen liittyvän yhteisen keinovalikoiman toimenpiteet viestintäverkon kriittisten osien suojaamisesta.

Kuluttajien turvaa ja palveluja parannetaan

Matkaviestinverkon määräaikaisten puhelinliittymäsopimusten enimmäiskesto lyhenee 24 kuukaudesta 12 kuukauteen. Sopimusajan lyhentäminen helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia vaihtaa matkaviestinverkon tarjoajaa. Lisäksi teleyritys velvoitetaan tarjoamaan kuluttajalle maksuton mahdollisuus matkaviestinverkon määräaikaisen puhelinliittymän päättymispäivämäärän välittömään tarkistamiseen tekstiviestillä tai muulla vastaavalla helppokäyttöisellä tavalla.

Yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeus nostetaan viiteen megabittiin sekunnissa. Yleispalvelu on aiempaan tapaan viimesijainen turvaverkko ja peruspalvelujen saatavuuden takaaja, mikäli saatavissa ei ole markkinaehtoisia ratkaisuja. Yleispalvelu koskee kuluttajia ja mikroyrityksiä. Nopeus nostetaan lopullisesti valtioneuvoston asetuksella vuoden 2021 aikana.

Televisiotoimijoiden ääni- ja tekstitysvelvoitteet laajenevat koskemaan osittain myös tilausohjelmapalvelujen tarjoajia. Lisäksi ääni- ja tekstitysvelvollisille toimijoille asetetaan tekstityksen laatuun liittyvä velvoite, joka edellyttää, että suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstityksen on oltava käyttäjälle riittävän selkeää ja ymmärrettävää.

Audiovisuaalisten palveluiden sääntely, muun muassa lasten suojeluun liittyen, koskee jatkossa osin myös videonjakoalustoja. Ehdotuksella joustavoitetaan mainonnan sääntelyä perinteisissä televisiolähetyksissä. Lisäksi tilausohjelmapalvelun tarjoajille asetetaan uusia velvoitteita eurooppalaisten teosten edistämiseksi ja näkyvyyden varmistamiseksi.

Valtakunnallisiin tilaajanumeroihin (yritysnumerot) soittaminen saa siirtymäajan jälkeen maksaa vain matkapuhelin- tai paikallispuhelinmaksun verran. Tilaajanumeroista ei siis voi veloittaa tätä korkeampia hintoja. Esimerkiksi osa yritysten asiointinumeroista ja valtionhallinnon puhelinnumeroista on tällaisia tilaajanumeroita. Muutoksella on kolmen vuoden siirtymäaika ja se tulee voimaan 31.12.2023.

Teleyritysten tulee jatkossa ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle vanhojen verkkojensa, kuten kupariyhteyksien, käytöstä poistamisesta tai korvaamisesta kuusi kuukautta ennen suunniteltua toimenpidettä. Virasto voi tarvittaessa velvoittaa huomattavan markkinavoiman yrityksen rakentamaan uuden korvaavan verkon alueelle.

Verkkotoimilupiin muutoksia, tukiasemien rakentaminen helpottuu

Laissa säädetään myös eräisiin taajuusalueisiin sovellettavista uusista verkkotoimilupaprosesseista. Lakiin on lisätty mahdollisuus jatkaa myönnettyjen verkkotoimilupien voimassaoloa. Lisäksi laissa säädetään mahdollisuudesta uusia verkkotoimilupa ilman avointa hakumenettelyä samalle toimiluvanhaltijalle, jonka verkkotoimiluvan voimassaolo on päättymässä.

Rajatulla alueella toimivassa matkaviestinverkossa voi jatkossa harjoittaa vähäistä teletoimintaa valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan sijasta Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän radioluvan nojalla. Tällaista palvelua voisi tarjota esimerkiksi satamassa, tehdasalueella tai rajatulla asuinalueella kuten kaupunginosassa.

5G-tukiasemien rakentaminen helpottuu. Pienalueen 5G-tukiaseman sijoittamiseen tai käyttöönottoon ei tarvita viranomaisen myöntämää hallinnollista lupaa, elleivät arkkitehtuuriltaan, historialtaan tai luonnoltaan arvokkaiden rakennusten tai alueiden suojeluun, taikka yleiseen turvallisuuteen liittyvät syyt sitä edellytä.

Huomiota verkkojen ja sisältöjen turvallisuuteen

Tietoa välittävä teleyritys voidaan velvoittaa poistamaan laitonta sisältöä sellaisissa tapauksissa, kun tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajaa, kuten sisällön latauspalvelua, ei tavoiteta. Tällä ehkäistään muun muassa lapsiin kohdistuvia rikoksia. Aiemman sääntelyn mukaan laitonta sisältöä ei käytännössä ole ollut mahdollista poistaa, jos palvelun tarjoaja on tuntematon tai sijaitsee ulkomailla.

Lailla pannaan täytäntöön EU:n 5G-verkkojen turvallisuuteen liittyvän yhteisen keinovalikoiman toimenpiteet, jotka koskevat viestintäverkon keskeisten kriittisten osien suojaamista. Viestintäverkossa on kiellettyä käyttää sellaista viestintäverkkolaitetta, jonka käyttäminen voisi vaarantaa kansallista turvallisuutta. Sääntelyä sovelletaan myös tiettyihin yleisiin viestintäverkkoihin liitettyihin erillisverkkoihin.

Viestintäverkkojen turvallisuutta seuraamaan perustetaan uusi verkkoturvallisuuden neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna keskeiset viranomaiset eri hallinnonaloilta sekä teletoimiala. Neuvottelukunta käsittelee laaja-alaisesti viestintäverkkojen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja antaa tarvittaessa suosituksia verkkoturvallisuuden parantamiseksi.

Nykyisten vaaratiedotuskanavien rinnalle tulee sovellusperustainen vaaratiedottaminen. Vaaratiedotteet välitetään jatkossa radion ja television ohella Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaan sovellukseen, kuten 112Suomi -sovellukseen. Tämä parantaa kohdennetun tiedon saantia hätä- ja poikkeustilanteissa. Lisäksi uusiin autoihin asennettavien radiovastaanotinten tulee vastaanottaa ja toistaa FM- ja DAB-lähetyksiä.

Lisätietoja:

ylijohtaja Laura Vilkkonen, p. 040 5000 817, Twitter: @vilkkonen