Selvitysmies Harpf jakaisi mediatukea ja alentaisi lehtien arvonlisäveroa

Selvitysmies, oikeustieteen lisensiaatti Tuomas Harpf ehdottaa selvityksessään Suomeen Tanskan mediatukijärjestelmän kaltaista mallia, jossa jaettaisiin tuotantotukea ja innovaatiotukea. Tukitoimien tulisi kuitenkin olla määräaikaisia ja mahdollisimman kilpailuneutraaleja. Kaikkiaan tukea jaettaisiin 30 miljoonaa euroa.

Selvityksen taustalla oli asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen halu selvityttää, minkälaisin ehdoin lehdistöä voitaisiin tukea median murrosvaiheessa ja mitkä olisivat ehdotetun tuen vaikutukset mediamarkkinoihin.

Harpfin tekemä selvitys perustuu LVM:n asettaman lehtiasianneuvottelukunnan tekemään 18 toimenpide-ehdotukseen, joiden avulla pyrittäisiin takaamaan korkealaatuinen kotimainen mediasisällöntuotanto myös tulevaisuudessa. Neuvottelukunta ehdotti lehdistölle määräaikaista tukea.

Harpfin tuli arvioida lehdistön tukemisen vaikutukset laajasti mediamarkkinoiden kilpailutilanteeseen, sekä laatia esitys valtion määräaikaisen lehdistötuen toteuttamismalliksi ja sen rahoitustasoksi. Hänen oli mahdollista tehdä myös muita tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia moniarvoisen tiedonvälityksen turvaamiseksi.

Harpfin mukaan Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Tanskan mediatukijärjestelmän kaltainen malli, tarkemmin sanoen sen tuotantotuki ja innovaatiotuki.

Tuotantotukea (25 miljoonaa euroa) voitaisiin myöntää esimerkiksi enintään 30 % journalistisen sisällön tuottamisen kustannuksista. Tukea voisivat saada sekä painetut että verkkojulkaisut, mutta myös TV- ja radioalan journalistinen sisältötuotanto. Näin se olisi toimialan sisällä täysin kilpailuneutraali.

- Tukijärjestelmän tulisi olla määräaikainen, esimerkiksi kolme vuotta, jonka jälkeen vaikutukset arvioitaisiin. Tukea voisivat saada laajalle yleisölle suunnatut, yleisesti saatavilla olevat julkaisut, jotka ovat toimineet vähintään neljä vuotta, sanoo Harpf.

Innovaatiotukea (5 miljoonaa euroa) sen sijaan voitaisiin myöntää media-alan kehittämishankkeisiin, kuten uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen tuotekehitykseen. Tuen tehokkaan käytön kannalta olisi erittäin tärkeää, että tuotekehitys toteutuisi laajempina yhteishankkeina.

Lisäksi Harpf alentaisi lehtien arvonlisäveroa viiteen prosenttiin, mikä on alin EU:ssa hyväksytty alv-kanta. Alennuksen tulisi olla määräaikainen ja heijastua kuluttajahintoihin.

- Vuoden 2012 alusta voimaan tullut lehtitilausten arvonlisävero osui alalla käynnissä olevan murroksen kannalta mahdollisimman onnettomaan ajankohtaan. Verokertymä ei ole järkevässä suhteessa haittavaikutuksiin, joita vero lehdille ja alan työllisyydelle aiheutti, toteaa Harpf.

Jakelutoiminnan vaikea tilanne voidaan ratkaista vain Itellan, sen lehtiasiakkaiden ja alan työntekijäjärjestöjen laajalla yhteistyöllä. Ennen perustilanteen selkiintymistä ei ole Harpfin mukaan mahdollista antaa suosituksia siitä, miten haja-asutusalueiden erityisongelmia tulisi hoitaa.

- Kokonaisratkaisun osana voisi kuitenkin tulla kyseeseen määräaikainen haja-asutusalueiden jakelutuki, jolla turvattaisiin lehtijakelu myös syrjäseuduilla kohtuullisin kustannuksin. Tuki kohdennettaisiin niille alan toimijoille, joiden yksikkökohtainen jakelukustannus on selvästi alan keskiarvoa suurempi. Tuen edellytyksenä olisi tilausten tasahintajärjestelmän noudattaminen koko maassa.

Harpf ottaa ehdotuksissaan kantaa myös tv:n uuteen digisiirtymään ja mainonnan sääntelyyn.

Selvitystyössä kuultiin laajaa joukkoa printti- ja sähköisen median edustajia, jakelupuolta sekä liikenne- ja viestintäministeriön asettaman lehtiasiain neuvottelukunnan jäseniä.

Lisätietoja

Selvitysmies Tuomas Harpf, [email protected], p. 0400 555 506