Takaisin

Suomen ja Ruotsin liikenneministerit painottivat Botnian korridorin tärkeyttä komissaari Kallasille

Suomen ja Ruotsin liikenneministerit painottivat Botnian korridorin tärkeyttä komissaari Kallasille

Tiedote 06.09.2011 12.44 fi

Liikenneministeri Merja Kyllönen tapasi Ruotsin infrastruktuuriministerin Catharina Elmsäter-Svärdin kanssa liikennekomissaari Siim Kallasin. Keskustelun aiheena oli komissiossa valmisteilla oleva TEN-T -uudistus. Tapaaminen järjestettiin 6. syyskuuta epävirallisen EU-liikenneministerikokouksen yhteydessä Sopotissa Puolassa.

Ministerit painottivat, että on tärkeää ottaa huomioon pohjoiset alueet, kun TEN-T-verkon ydinverkkoa määritellään. Ydinverkko on se osa liikenneverkosta, jolle EU:n TEN-T-tuki jatkossa pääasiallisesti tullaan ohjaamaan.

Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä esittäneet ydinverkkoon ns. Botnian korridori -hanketta, jolla TEN-T-ydinverkko ulotettaisiin kiertämään Pohjanlahden ympäri. Tällä hetkellä verkkoon kuuluu vain eteläisen Suomen hankkeita.

Ministerit muistuttivat hankkeen tärkeydestä pohjoisilla alueilla sijaitsevien raaka-ainevarantojen vuoksi. Se myös yhdistäisi nykyisiä liikennekäytäviä ja poistaisi liikenteen pullonkauloja. Ministerit jättivät komissaarille yhteisen asiaa koskevan kirjelmän.

- Mielestäni hankkeen saaminen TEN-T-ydinverkkoon on ensiarvoisen tärkeää sen strategisen merkittävyyden ja pohjoisten yhteyksien parantamistarpeen vuoksi, ministeri Kyllönen toteaa.

- Merkittävä osa EU:n raaka-ainevarannoista tulee Ruotsista ja Suomesta ja mielestäni on erittäin valitettavaa, että Botnian korridori ei tällä hetkellä ole osa komission ehdottamaa ydinverkkoa, ministeri Elmsäter-Svärd sanoo.

Komission odotetaan julkaisevan TEN-T-uudistusehdotuksensa lokakuun loppupuolella.

Lisäksi ministeri vetosi komissaariin, että tämä myötävaikuttaisi myönteisen ratkaisun saamiseksi komissiossa käsiteltävänä olevassa alusten ympäristötukiohjelmaa koskevassa notifiointimenettelyssä.

EU:n liikenneministerien kokouksessa ministerit keskustelivat jäsenvaltioiden kokemuksista liittyen yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistävien nk. PPP-mallien käyttöön infrastruktuurin rahoituksessa.

Suomi toi kokouksessa esille, että kokemukset PPP-projekteista Suomessa ovat pääasiassa hyviä. Erityisesti tiehankkeissa tämä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on onnistunut hyvin. PPP-projektien hankintamenettelyjä ja toteutusmalleja tulisi kuitenkin edelleen kehittää ja parantaa erityisesti riskinjaon osalta.

Lisätietoja:
ylijohtaja Minna Kivimäki, +358 40 7549871
erityisasiantuntija Laura Eiro, +358 400 969293