Takaisin

Tietoyhteiskuntasektorin huippuseminaari

Tietoyhteiskuntasektorin huippuseminaari

(muutosvarauksin)
Hyvät tietoyhteiskunnan edelläkävijät,

On ilo saada puhua näin monen alan asiantuntijoille. Moni teistä täällä työskentelee mahdollistaakseen sen, että meillä muilla on arjessamme pääsy erilaisiin elämäämme helpottaviin pilvipalveluihin. Moni pohtii arjessaan myös sitä, miten turvallisesti hyödyntää pilvipalveluiden suomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Toivon, että keskustelu välillänne tänään johtaa moniin uusiin ideoihin joihin voitte tartuttua.

Arvoisa yleisö,

Digitaalinen toimintaympäristömme ei ole enää kansallinen. Internetin myötä olemme siirtyneet ympäristöön, jossa palveluita tuotetaan ja kulutetaan ajasta, paikasta ja kulttuurista riippumattomasti. Viestintäpolitiikan haasteena tällaisessa ympäristössä on varmistaa, ettei nettiin synny villiä länttä tai itää. Meidän tulee löytää tähän aikaan sopivat keinot säännellä markkinoiden toimintaa, suojata kuluttajaa ja luoda edellytykset sille että hän saa parhaat mahdolliset palvelut.

Internetin kehitystä kuvastavat luvut ovat kaiken kaikkiaan vaikuttavia. Suomen EU-jäsenyyden aikana internetin käyttäjien määrä on kasvanut muutamista miljoonista jopa kahteen ja puoleen miljardiin. Ihmisten lisäksi internet yhdistää koneita, tavaroita, ja palveluita sellaisilla tavoilla, joita emme ole aiemmin osanneet edes kuvitella.
Kaikkein merkityksellisintä on se, miten sähköinen viestintä vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Moni pitää tätä suurempana asiana kuin kirjapainotaitoa tai sähkön käyttöönottoa. Esimerkkinä vaikka pankkisektori, joka on jo perusteitaan myöten siirtynyt sähköistä tietoa hyödyntävään toimintatapaan. Se on muuttanut alan rakenteita ja arvoketjuja täysin. Ja Yhdysvalloista levinneen finanssikriisin myötä voisi sanoa, ettei vain hyvään suuntaan.
Pidän ilmeisenä sitä, että myös muut arkiset toimialat ovat vastaavien muutosten kourissa joko nyt tai viimeistään lähitulevaisuudessa. Oman ministeriöni hallinnon alalla seuraamme huolella erityisesti median murrosta, jossa perinteiset kulutustottumukset muuttuvat vauhdilla. Tämä yleinen muutos tarjoaa kuitenkin uudenlaisia mahdollisuuksia digitaaliselle palvelukulttuurin kehitykselle kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Viestintäministeriön älystrategiana toimiva KIDEohjelma hakee käytännön toimia, laittaa liikkeelle pilotteja ja luo uusia toimintamalleja, joilla digitaalisuus voi tuottaa uutta kasvua.

Olemme esimerkiksi käynnistäneet julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä hankkeen, jossa luodaan pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristö - niin sanottu Forge. Kehitysympäristössä erilaiset toimijat niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta voivat kehittää digitaalisia palveluja. Tämän palvelupajan ei ole tarkoitus toimia palveluiden tuotannon kaupallisena alustana, vaan tarjota tutkimus- ja kehitystietoa ennen kaupallista vaihetta

***

Digitaalisen talouden mahdollisuudet avautuvat parhaiten niissä maissa, joiden perusinfrastruktuuri on kunnossa. Uudella taajuuspolitiikalla vastataan Suomessa mobiilin laajakaistan kasvavaan tarpeeseen osoittamalla riittävästi taajuuksia langattomille yhteyksille. Lisäksi hallituksen tavoitteena on, että huippunopea 100 megabitin laajakaistayhteys on vuoteen 2015 mennessä enintään kahden kilometrin päässä vakinaisista asuinpaikoista ja yritysten toimipaikoista.

Jotta uusia palveluita voidaan kilpailukykyisesti tarjota Suomesta ympäri maailmaa, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös kansainvälisistä tietoliikenneyhteyksistämme. Hallitus onkin jo päättänyt Itämeren merikaapelin toteuttamisesta. Unelmamme on, että Euroopan ja Aasian välillä rakennettaisiin Koillisväylää pitkin merikaapeli, joka tekisi Suomesta entistä houkuttelevamman data-keskusten sijoituspaikan.

Sähköisen viestinnän kokonaisuudistukseen tähtäävässä Tietoyhteiskuntakaari-hankkeessa yhdenmukaistetaan ja selkeytetään olemassa olevaa lainsäädäntöä. Siinä parannetaan myös viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen luotettavuutta häiriötilanteissa kuten myrskyn, kaapelivaurion tai tietoturvaloukkauksen sattuessa. Häiriötilanteiden ehkäisyä tehostetaan varautumissäännöksiä täsmentämällä, ja häiriöiden hallinnalle luodaan yhteistyön edellytyksiä. Viestintävirastoon perustetaan lain myötä sähkö- ja televerkon ylläpitäjistä koostuva häiriöhallinnan yhteistoimintaryhmä, joka kerää suunnittelee ja sovittaa yhteen häiriötilanteissa tarvittavia toimenpiteitä sekä avustaa Viestintävirastoa häiriöiden hallinnassa. Myös vastuuta sähköisen viestinnän yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta laajennetaan teleyrityksistä muihinkin viestinnän välittäjiin. Haluamme tuoda tietoyhteiskuntakaaren eduskunnan käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana.

Hyvät kuulijat,

Internetin ja tietotekniikan leviämisen myötä tieto tulee olemaan jatkossa yhteiskunnan palveluiden perusraaka-aine. Tiedon hyödyntämisen tavoista, mahdollisuuksista, arvoista ja pelisäännöistä tulee käydä aiempaa enemmän keskustelua. Kaikilla toimialoilla tulisi jatkossa hyödyntää tietotekniikkaa ja sähköistä tietoa sellaisella älykkäällä tavalla, joka lisää suomalaisten hyvinvointia, parantaa taloutemme kilpailukykyä ja luo Suomeen 2020-luvun osaamista edellyttäviä työpaikkoja.

Yksi osa tiedon hyödyntämistä on julkisten tietovarantojen avaaminen. Valtioneuvoston 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti datan avaamista eri hallinnonaloilla jatketaan. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittiin keväällä 2013 yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa tietovarantojen avaamisen tiekartta. Verovaroin hankitun tiedon vapauttaminen uusien palvelujen polttoaineeksi mahdollistaa erilaisten tietojen yhdistelemisen ja kokonaan uusien palvelujen luomisen.

Suurten tietoaineistojen hyödyntäminen, jota big dataksi kutsutaan, avaa pilvipalveluihin yhdistettynä huimia mahdollisuuksia digitaalisessa maailmassa. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi syyskuussa Big data -selvityksen ja parhaillaan pyrimme verkottamaan eri alojen toimijoita havaitsemaan big datan hyödyntämismahdollisuudet. Työtä on edessä paljon, mutta siihen on syytä tarttua rohkeasti. Muuten on vaarana, että jäämme Suomessa sivustakatsojiksi, kun eri toimialojen palveluita suunnitellaan uusiksi - olemassa olevaa ja jatkuvasti syntyvää uutta tietoa hyödyntämällä.

***

Tiedon hyödyntäminen digitaalisissa palveluissa vaatii monelta osin uudenlaisten pelisääntöjen luomista eri osapuolten yhteistyönä. Tärkeää on, että näitä pelisääntöjä pyritään laatimaan yksilön oikeuksista ja tarpeista lähtien. LVM lähtee purkamaan tarvetta uusien pelisääntöjen luomiselle käynnistämällä hankkeen, jossa selvitetään älypuhelimen sovellusten tietovirtoja. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä henkilö- ja muiden tietojen käsittelystä älypuhelimessa. Tällä pyritään läpinäkyvyyden edistämiseen ja reilujen, käyttäjälähtöisten pelisääntöjen syntymiseen. Selvityshankkeen seuraavassa osassa selvitetään avoimen datan ja käyttäjätietojen yhdistämisen mahdollisuuksia.

Tiedon hyödyntämisen hurja kehitys johtaa meidät vääjäämättä myös arvopohdintojen, perusoikeuksien suojan ja maineen arvioinnin äärelle. Sähköisen tiedon luotettavuus on viimeaikoina kokenut vakavia kolhuja. Meidän tulisikin kysyä, miten voimme parhaiten parantaa edellytyksiämme luottaa tietokoneisiimme ja niissä oleviin tietoihin. Suomeen tulisi voida houkutella uusia pääomia ja vastaavasti vahvistaa tiedon hyödyntämiseen perustuvan palvelutuotannon vientiämme. Siksi meidän on syytä profiloitua maana, jossa viestinnän luottamuksellisuudesta, kansalaisten yksityisyyden suojasta ja sähköisen tiedon luotettavuudesta huolehditaan paremmin kuin muualla.
Samalla on toki tärkeää muistaa, että pieni pärjää maailmassa harvoin yksin. Siksi meidän on tärkeää edistää yhtenäisten ja luotettavien eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta. EU:n lainsäädännön alla toimivien yritysten tulisi voida tuottaa ja tarjota globaalistikin kilpailukykyisiä ja turvallisia digitaalisia palveluja eri maiden kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille. Ulkomainen lainsäädäntö ei ole kuitenkaan aina yhtä kattava kansalaisten tietosuojaa, yksityiselämän suojaa tai viestinnän luottamuksellisuuden suojaa turvaavien säännösten osalta kuin meillä Suomessa. Niinpä meidän on syytä edistää perusoikeuksien toteutumista aktiivisesti myös Euroopan unionin lainsäädäntöhankkeissa ja muualla rajojemme ulkopuolella.

Hyvät naiset ja herrat,

Jos viimeaikaiset uutiset urkinnasta tai verkkorikollisuudesta ovat olleet tummia pilviä taivaallamme, näkyy horisontissa kuitenkin moninkertaisesti enemmän mahdollisuuksien hopeareunuksia. Kun niihin voi luottaa, niin uskallamme tarttua myös niiden tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Sieltä syntyy uusia innovaatioita ja työpaikkoja. Näillä ajatuksilla haluan siivittää teitä tänään keskustelemaan laadukkaista ja luotettavista pilvipalveluista ja toivotan antoisaa seminaaripäivää. Toista suomalaista vientituotetta eli elokuvaa mukaillen, ei anneta pilvien karata kauas!