Työryhmä: Joukkoliikenteen rahoituksen rakenteita muutettava

Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennetyöryhmä esittää valtion suoran joukkoliikennerahoituksen uudistamista. Koska valtionrahoitus ei kasva, on käytettävissä olevat määrärahat käytettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Pertti Rauhio valtiovarainministeriöstä luovutti mietinnön liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle 6. kesäkuuta. Työryhmä arvioi Suomen joukkoliikenteen tilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia hallituksen loppukauden aikana. Ryhmä keskittyi valtion suoran joukkoliikennerahoituksen käytön uudistamisesityksiin. Työryhmä oli kannanotoissaan yksimielinen.

Ministeri Luhtanen totesi, että kehysriihessä sovittu hallitusryhmien välinen valmistelu on osoittautunut hyödylliseksi hallituksen joukkoliikennetavoitteiden edistämisessä. Hänen mukaansa on hyvä, että työryhmä on päätynyt konkreettisiin esityksiin, joihin hallitus voi ottaa budjettipäätöksenteossa kantaa.

Suomalaisen joukkoliikenteen taso on korkea verrattuna henkilöautotiheydeltään ja elintasoltaan vertailukelpoisiin maihin. Yhä kasvava autonomistus ja väestörakenteen muutokset vaikeuttavat kuitenkin joukkoliikenteen kilpailuasemaa tulevina vuosina. Sen vuoksi on tarpeen kehittää joukkoliikenteen rahoituksen vaikuttavuutta ja asettaa käytettävissä olevat voimavarat etusijajärjestykseen.

Valtaosa joukkoliikenteen kustannuksista katetaan asiakkaiden maksuilla. Julkisesta rahoituksesta puolestaan suurin osa on kuntien vastuulla. Valtion suoran joukkoliikennerahoituksen taso hallituksen loppukaudelle on päätetty maaliskuussa hyväksytyissä valtion talousarviokehyksissä vuosille 2006-2009.

Junaliikennettä koskevia ehdotuksia

Työryhmä esittää valtion rahoittaman ostoliikenteen tärkeysjärjestyksen määrittämistä ja rahoituksen rakenteiden uudistamista vaihtoehdoksi keskustelulle yksittäisten junayhteyksien karsinnasta.

Pääkaupunkiseudun metropolialueen lähijunaliikenteen rahoituksen turvaamiseksi ja käytön lisäämiseksi työryhmä esittää julkisen rahoituksen rakenteen uudistamista. Mallina on Keravan ja Kirkkonummen kokeilu junalippujen hinnan alentamisesta.

Uudessa rahoitusmallissa valtio tukisi matkustamista alentamalla lippujen hintaa. Lisäksi järjestelmään osallistuvat kunnat tukisivat kuntalaistensa junamatkaliikennettä vapaaehtoisesti ja valitsemallaan määrällä. Rahoitusjärjestelmän uudistamisesityksestä vastaa liikenne- ja viestintäministeriö syksyn 2006 jälkeisen ostosopimuksen valmisteluaikataulun mukaisesti.

Kaukoliikenteen osalta työryhmä toteaa, että yöjunaliikenteen rationalisoinnin tulee edetä yhtäaikaisesti yhteyksien paranemisen kanssa.

Linja-autoliikennettä koskevia ehdotuksia

Työryhmä toteaa, että joukkoliikenteen peruspalvelutasoa tulee pitää ostoliikenteen lähtökohtana. Toimiva ja kattava liikenneverkosto on erityisesti kuntien edun mukaista: joukkoliikenteen peruspalveluiden ylläpitämisellä kunnat voivat ohjata opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuksia kustannuksia säästävään yleiseen joukkoliikenteeseen erityiskuljetusten hankinnan sijaan. Kuntien nykyistä suuremmalle osallistumiselle joukkoliikenteen peruspalveluiden vapaaehtoiseen rahoitukseen on siten lähtökohtaisesti toimivat kannusteet.

Työryhmä esittää, että vuoden 2005 loppuun mennessä selvitetään joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmän uudistamisen edellytykset ja tehdään ehdotus valtion ja kuntien yhteistyön parantamisesta. Työ tehdään yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa ja siinä otetaan huomioon meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu.

Työryhmän muita esityksiä

Työryhmä esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää viipymättä Merenkurkun liikenteen jatkumisen edellytyksiä. Päätös mahdollisesta liikenteen ostamisesta voidaan tehdä vuoden 2005 kuluessa. Selvityksessä otetaan huomioon sekä yksityiselle liiketoiminnalle perustuva liikenne että tukijärjestelmät.

Itä-Suomen lentoliikennettä tulisi rahoittaa kaukoliikenteen määrärahakehysten sisällä määräaikaisesti, kustannustehokkaasti ja yhdessä alueen kuntien kanssa. Itä-Suomen lentoliikenteen valtionrahoitusta arvioidaan uudestaan vuoden 2006 alussa. Tällöin on otettava huomioon Kerava-Lahti -oikoradan ja Heinola-Lahti -moottoritien käyttöönotto ja muiden joukkoliikennevälineiden matka-ajoissa tapahtuva kehitys.

Työsuhdematkalipusta työryhmä toteaa, että lippuedun verotuskohtelusta päätettäessä on arvioitava sekä joukkoliikennepolitiikkaa että veropolitiikan ja verolainsäädännön näkökohtia. Hallituksen neuvottelussa vuoden 2006 talousarviosta päätetään työsuhdematkalipun verotuksen aliarvostuksen toteutuksesta.

Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Pertti Rauhio, puh. 0400 849 412
valtiosihteeri Perttu Puro, puh. 040 779 3436