Takaisin

Työryhmä: Perusväylänpitoon tarvitaan lisärahoitusta

Työryhmä: Perusväylänpitoon tarvitaan lisärahoitusta

Tiedote 12.12.2014 14.06 fi sv

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon johtama parlamentaarinen työryhmä on kartoittanut ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työ valmistui 12. joulukuuta.

Työryhmä pitää yksimielisesti Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä perusväylänpidon rahoitustason nostamista. Liikenneväylät on pidettävä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Kyse on välttämättömästä rakenneuudistuksesta kestävyysvajeen korjaamiseksi. Asiasta tulee työryhmän mukaan päättää hallitusneuvotteluissa.

Liikenneväylien kunto on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Perusväylänpidolla on merkittävä vaikutus elinkeinoelämän kilpailukykyyn, alueiden kehittymiseen ja työllisyyteen sekä ihmisten arkipäivän liikkumiseen.

Ministeri Risikko on tyytyväinen, että tärkeä työ on saatu nyt päätökseen.

- Liikenneväylien kunto on huonontunut jo useiden hallitusten aikana ja meille on kerääntynyt korjausvelkaa jonka kasvulle pitää tehdä loppu. Olemmekin nyt yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa valmistelleet tämän velan maksuohjelman, jonka avulla voisimme pysäyttää velan kasvun ja myös vähentää sitä. On myös uskallettava kokeilla uusia rahoitusmalleja sitten kun tarvitaan aivan uusia hankkeita, ministeri Risikko toteaa.

- Kiitän työryhmän jäseniä hyvästä työstä. Tätä työtä on tehty sitoutuneesti ja pitkäjänteisesti. Perusväylänpidonkin tilaa voimme parantaa vain näillä keinoin: tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista ja pitkän tähtäimen suunnittelua, sanoo Risikko.

Väyläverkon korjausvelkaa
vähennettävä

Liikenneverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä n. 2,4 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Työryhmä esittää, että jatkossa tulee sitoutua siihen, ettei väyläverkon korjausvelka kasva ja sitä saadaan vähennettyä. Tämä tarkoittaa perusväylänpidon priorisointia väylänpidon rahoituksessa, perusväylänpidon määrärahan tasokorotusta sekä ostovoiman turvaamista.

Työryhmä toteaa, että liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 milj. euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Ryhmän toimeksiannon mukainen korjausvelan vähentäminen vaatii edellisen lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 milj. euroa vuodessa, jolloin esim. 12 vuoden kuluttua korjausvelkaa olisi jäljellä 1,9 mrd euroa. Tämä yhteensä 150 milj. euron lisärahoitustaso on välttämätön minimi korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi.

Lisäksi ostovoiman turvaaminen edellyttää vuositasolla arviolta 50 milj. euron lisäystä perusväylänpitoon. Ostovoimakorjaus kohdentuu kaikkiin perusväylänpidon toimenpiteisiin ml. päivittäinen kunnossapito, ylläpito, liikenteen palvelut ja parantaminen.

Uusia rahoitusmalleja
kokeiltava

Työryhmä toteaa, että talousarviorahoituksen tulee jatkossakin olla keskeinen tapa rahoittaa kehittämisinvestointeja. Talousarviorahoitusta on täydennettävä muilla rahoitusmalleilla. Näitä ovat esimerkiksi elinkaarirahoitus, valtion sisäinen laina, liikennerahasto ja hyötyjä maksaa -malli. Uusia rahoitusmalleja on kokeiltava ja otettava käyttöön ennakkoluulottomasti.

Liikennejärjestelmän suunnitteluun tarvitaan poliittista ohjausta ja pitkäjänteisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa laadittaisiin aina hallituskauden alussa 12-vuotinen liikennepoliittinen tavoitesuunnitelma.

Myös liikenteen digitalisoitumiseen tulee varautua. Digitalisoituminen luo merkittäviä mahdollisuuksia uusille palveluille ja liikennejärjestelmän suorituskyvyn parantumiselle. Työryhmä ehdottaa, että nykyisten ja kehitteillä olevien liikenteen digitaalisten palvelujen yhteen toimivuuden varmistamiseksi laaditaan soveltuva tietoarkkitehtuuri.

Työryhmän työ liittyi eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan liikenne- ja viestintäministeriöltä pyytämään selvitykseen tulevaisuuden perusväylänpidon ja investointihankkeiden toteutusmalleista.

Parlamentaarisessa työryhmässä oli edustajat kaikista eduskunnassa edustettuina olevista puolueista. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat virkamiehet liikenne- ja viestintäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja Liikennevirastosta.

Lisätietoja:

erityisavustaja Juuso Rönnholm, p. 050 574 1504
yksikön päällikkö Mikael Nyberg, p. 040 837 8794