Työryhmä: Rantaradan parannus ensisijaista

Turun ja Helsingin välisen junayhteyden kehittäminen perustuu toistaiseksi nykyisen radan parantamiseen ja nopeuttamiseen. Lohjan kautta kulkeva uusi nopea junayhteys otetaan kuitenkin huomioon maankäytön pitkän aikavälin suunnitelmissa.

Esitykset sisältyvät ELSA-radan selvitystyön seuranta- ja ohjausryhmän raporttiin. Ryhmä luovutti raportin liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle 6. kesäkuuta.

Vaikka ELSA-rata ei raportin mukaan ole lähitulevaisuuden hanke, se on strategisesti tärkeä Suomen liikennejärjestelmälle. Radan alustava suunnittelu käynnistetään välittömästi. Maankäytön tarpeet määräävät suunnittelun laajuuden.

Välillä Lohja-Espoo rata perustuu Uudenmaan maakuntakaavaan ja myötäilee moottoritietä. Välillä Lohja-Salo Ratahallintokeskus ja kaavoitusviranomaiset selvittävät linjauksen.

Raportti ei tue suurnopeaa ratayhteyttä, jolla junat olisivat saavuttaneet 300 kilometrin tuntinopeuden. Tarpeen ei ole myöskään varautua siihen vaihtoehtoon, että rata kulkisi Lohjalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsinkiin.

Taajamaliikennettä Turun ja Salon välillä tulee seuranta- ja ohjausryhmän mielestä kehittää varautumalla kaksoisraiteen rakentamiseen. Paimion ja Piikkiön välisistä rataoikaisuista voi luopua.

Seuranta- ja ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari. Ryhmässä olivat edustettuna elinkeinoelämä, radanvarren kunnat sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot. Ratahallintokeskuksen selvitystyötä käytettiin raportin valmistelun pohjana.

Työryhmä oli raportin johtopäätöksistä yksimielinen. Ministeriö valmistelee jatkotoimenpiteitä työryhmän näkemysten pohjalta.


Lisätietoja:
maaherra Rauno Saari (Länsi-Suomen lääninhallitus), puh. 0205 17 2001
rakennusneuvos Mikko Ojajärvi (LVM), puh. (09) 160 28574 tai 0400 438 520
yli-insinööri Juha Parantainen (LVM), puh. (09) 160 28383 tai 040 756 9601



Ministeri Susanna Huovinen ELSA-työryhmän raportin julkistamistilaisuudessa

Ensiksi haluan kiittää selvitystä ohjanneita seuranta- ja työryhmien jäseniä sekä erityisesti seurantaryhmän puheenjohtajaa Rauno Saarta hyvin tehdystä työstä. Työryhmä asetettiin miettimään Helsinki - Turku -välin rautatieyhteyden kehittämisstrategiaa, ja mielestäni työssä on onnistuttu.

Työn lähtötilanne oli haasteellinen. Nykyistä rantarataa on parannettu useaan otteeseen ja parannuksia tarvitaan vastakin, mikäli radan halutaan täyttävän henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeet myös tulevaisuudessa. Nykyistä mutkikasta rataa on kuitenkin vaikea modernisoida etenkin kun parannustyöt joudutaan tekemään radan ollessa junaliikenteen käytössä. Tässä tilanteessa on luonnollista selvittää, kannattaisiko nykyisen mutkaisen rantaradan parantamisen sijasta rakentaa uusi, suorempi rata.

Työryhmä on tullut siihen tulokseen, että Helsinki - Turku -junayhteyden kehittämisen tulee ensisijaisesti perustua nykyisen radan parantamiseen. Oikorata on kuitenkin yhteysvälin strateginen merkitys huomioon ottaen syytä pitää maankäytön suunnitelmissa mahdollisena. Tosin työryhmän arvion mukaan sen toteutus on realistinen vasta vuosikymmenien kuluttua.

Mikäli oikorataan päädyttäisiin hinta olisi linjausvaihtoehdosta riippuen 700 - 900 miljoonaan euroa. Myös kannattavuuslaskelmat, joita työryhmä teetti, osoittavat tämän. Tuo summa on suunnilleen saman verran kuin mitä tällä hallituskaudella liikenneinvestointeja on aloitettu kokonaisuudessaan. Kyseessä on siis megaluokan hanke, jonka mahdollinen hyväksyminen ja päättäminen tulee aikanaan vaatimaan hyvät perustelut. Istuva hallitus ei asiasta siis tule päätöksiä tekemään.

Hankkeen hyötykustannussuhde jää alhaiseksi, koska nopeutuneesta matka-ajasta hyötyy lähinnä henkilöliikenne. Tavaraliikenteelle tärkeintä ovat korkeat akselipainot, jotka voidaan toteuttaa myös rantaradalle.
Kuten jo totesin oikoradan toteuttaminen joskus tulevaisuudessa on kuitenkin hyvä pitää mahdollisena. Alueen kunnat eivät tunnu pitävän ongelmana tällaisesta pitkän aikavälin aluevarauksesta maankäytölle aiheutuvaa haittaa.

Olen erityisen iloinen siitä, että työryhmän esitys on yksimielinen ja että meillä on nyt laaja, yhteinen näkemys Helsinki - Turku -ratayhteyden kehittämistavasta. Hanke oli syytä arvioida ennen kuin rantaradan seuraavista suurista korvausinvestoinneista päätetään. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee sopimaan Ratahallintokeskuksen kanssa, kuinka ratasuunnittelua työryhmän esitysten pohjalta viedään eteenpäin. On tärkeää, että maankäytön suunnittelu voi perustua riittävään tietoon ratayhteyden kehittämisen aikajänteestä ja ratalinjan sijainnista. Myös tarpeettomaksi käyneestä vanhasta ELSA-radan varauksesta voidaan nyt luopua.

Vielä kerran kiitokset seuranta- ja työryhmän jäsenille ja kaikille selvitystyöhön osallistuneille!