Takaisin

Valtion varoja laajakaistaohjelmaan

Valtion varoja laajakaistaohjelmaan

Tiedote 25.11.2008 13.12 fi sv en

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtion osallistumista kansallisen laajakaistaohjelman rahoittamiseen. Julkisen tuen osuus on enintään 67 prosenttia investoinneista siten, että valtion rahoitusosuus on korkeintaan 33 prosenttia.

Ministerivaliokunta käsitteli laajakaistaohjelman rahoitusta ja tukien hallinnointia kokouksessaan 25. marraskuuta.

Valtionrahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat omalta osaltaan toimivat valiokunnan linjauksen mukaisesti ja että Euroopan komissio hyväksyy tuen. Hallitus pyrkii siihen, että kuntien osuuden pienentämiseen olisi käytettävissä EU:n rakennerahaa.

Julkista rahoitusta käytetään silloin, kun laajakaistaohjelman tavoitetasoa ei pystytä saavuttamaan kaupallisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan nopeat laajakaistaverkot kehittyvät kaupallisesti siten, että niitä on vuonna 2015 noin 95 prosentin saatavilla. Julkisen tuen tarve kohdistuisi siis arviolta noin 4-5 prosenttiin koko väestöstä.


Lindén: Laajakaistoista peruspalvelua

Hallitus linjasi iltakoulussaan syyskuussa, että nopeudeltaan yhden megabitin sekunnissa olevan laajakaistan tulee olla yleispalvelu, joka on kaikkien saatavilla laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti kaikkialla maassa. Tämä toteutetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

- Tietoyhteiskuntapolitiikassa on tultu tilanteeseen, jossa laajakaistasta on tullut tietyllä tavalla peruspalveluihin verrattava asia. Siksi sen saatavuus on taattava kaikille, eli siitä on tehtävä yleispalvelu, viestintäministeri Suvi Lindén tiivistää.

- Laadukkaat laajakaistayhteydet ovat tämän päivän tietoyhteiskunnassa perusedellytyksiä ihmisten arjen asioinnille tai yritystoiminnalle kaikkialla maassa. Sähköisten palvelujen myötä tarve nykyistä nopeammille yhteyksille kasvaa.

Hallitus linjasi syyskuussa myös, että vähintään 100 megabitin laajakaistan on viimeistään vuoden 2015 lopussa oltava kysynnän mukaan lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa. Etäisyys tilaajalta yleiseen televerkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Lindén katsoo, että saatavuuden lisäksi on huolehdittava yhteyksien laadusta. Jos yhteys runkoverkosta tilaajalle on langaton, nopean laajakaistan on toimittava luotettavasti mobiilillakin teknologialla.

Viestintäministeri muistuttaa myös laajakaistahankkeen työllisyysvaikutuksista sekä uusien yhteyksien rakentamisen aikana että niiden käyttöönoton jälkeen. Kuuden vuoden mittainen verkkojen rakentaminen luo noin 3000 henkilötyövuotta.

Rakennusvaihetta enemmän työllisyyttä parantaa investoinnin tuoma kasvusysäys. Tehokkaammat tietoliikenneyhteydet lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, mikä puolestaan luo pysyviä työpaikkoja, Lindén arvioi.


11 miljoonan euron
vuosisatsaus

Valtio osallistuu laajakaistasuunnitelman rahoitukseen 11 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2010-2015 eli yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Tarvittavat määrärahat lisätään valtion talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön kehyksiin.

Toimintasuunnitelmaan liittyy taajuushuutokauppakokeilu yhdellä taajuusalueella. Tätä varten säädetään erillinen laki.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta otti kantaa myös laajakaistatuen hallinnointiperiaatteisiin. Maakuntien liitot tulevat olemaan keskeisessä asemassa.

Maakuntien liitot arvioivat yhdessä kuntien sekä alueella toimivien teleyritysten ja Viestintäviraston kanssa lokakuun 2009 loppuun mennessä, miten nopeiden yhteyksien kysyntä kehittyy ja mitkä ovat yleisen televerkoston kehittämistarpeet. Siltä osin kuin vuoden 2015 tavoitetason ei arvioida toteutuvan kaupallisesti, maakuntien liitot laativat suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi.

Suunnitelmat arvioi Viestintävirasto. Valtioneuvosto päättää tukien jakautumisesta maakuntien kesken. Maakuntien liitot kilpailuttavat yritykset tai niiden yhteenliittymät ja myöntävät tuen kuntien ja EU:n rakennerahastojen osalta.


Lisätietoja

erityisavustaja Aleksi Randell, puh. (09) 160 28324 tai 0400 500 822
viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola, puh. (09) 160 28348 tai 0400 788 530