Takaisin

Vastauksia kysymyksiin liikennepalvelulain vaikutusten seurannasta

Vastauksia kysymyksiin liikennepalvelulain vaikutusten seurannasta

Tiedote 24.03.2019 12.56 fi

Taksi talvisella kadulla (Kuva:Shutterstock)

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraa liikennepalvelulain ja sen tuoman taksiuudistuksen vaikutuksia erilaisten mittareiden ja tutkimusten avulla. Liikenne- ja viestintävirasto julkaisi 21.3.2019 tietoja kyselytutkimuksesta, joka tehtiin heti uudistuksen jälkeen elo-syyskuussa 2018.

Samassa yhteydessä julkaistiin Tilastokeskuksen taksiliikenteen hintaseurantaa täydentävä hintaindeksi, jonka tiedot ovat loka-joulukuulta 2018.

Liikenne- ja viestintävirasto seuraa liikennepalvelulain vaikutuksia säännöllisesti. Ensimmäisen kerran kysely tehtiin noin vuosi ennen lakiuudistuksen voimaantuloa, seuraava kysely on tarkoitus tehdä vuonna 2020.

Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea pitkän aikavälin muutosprosesseja. Tästä syystä lopulliset johtopäätökset liikennepalvelulain vaikutuksista on syytä tehdä vasta myöhemmin. Seurannan kannalta on tärkeää, että liikenne- ja viestintävirasto kerää ja julkaisee tietoja taksimarkkinoiden kehityksestä säännöllisesti.

Vastauksia viime päivinä julkisuudessa usein esillä olleisiin kysymyksiin:

1. Johtiko uudistus taksien hintojen nousuun?

Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan mukaan taksien hinnat ovat joissakin paikoissa laskeneet ja joissakin nousseet. Hinnat vaihtelevat yrityskohtaisesti.

Liikenne- ja viestintäviraston täydentävän hintaseurannan tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä.

Seurannan mukaan hinnat ovat laskeneet kuudessa maakunnassa, eniten Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Hintojen lasku johtuu yleisimmin vyöhykehintojen käyttöönotosta.

Suurimmat hintojen nousut ovat tapahtuneet Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Hintojen nousu johtuu Kainuussa perusmaksun korotuksesta ja Pirkanmaalla kilometrihinnan korotuksesta. Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa muutos johtuu minuuttiveloituksen käyttöönotosta.

Taksiliikenteen täydentävä hintaseuranta perustuu Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin tavoin otoksiin, ns. tyyppimatkojen vertailuhintoihin. Indeksissä ei seurata kaikkien taksimatkojen hintoja eivätkä hinnat ole toteutuneita matkojen hintoja.

Tiedonkeruun otoksen ulkopuolella voi tapahtua markkinoihin ja hintatasoihin vaikuttavia muutoksia. Markkinoille tulevat uudet taksiyritykset ja nykyiset otoksen ulkopuolelle jääneet taksiyritykset voivat muuttaa hinnoitteluaan. Tällaiset voivat näkyä hintaseurannassa siinä tapauksessa, että otokseen kuuluvat yritykset muuttavat omaa hinnoitteluaan. Muutokset voivat jäädä myös kokonaan havaitsematta.

Tavoitteena on seurata kaikkialla maassa kuluttajien saatavilla olevien taksipalvelujen hintojen kehitystä. Lakiuudistuksen myötä tarjolle on tullut entistä enemmän erilaisia hinnoittelumalleja, kuten kiinteähintaisia kyytejä. Liikennepalvelulain vaikutusten arviointiin ja liikennemarkkinoiden seurantaan tarvitaankin kattavaa tietoa taksiliikenteen hinnoista, koska markkinoiden muutos ja hinnoittelumallien kehitys on nopeaa. Hintaseurannan otos, painotukset ja tiedonkeruutapaa onkin tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti.

2. Tarkoittaako hintojen nousu sitä, että uudistus on epäonnistunut?

Tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä. Liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa laadukkaat ja monipuoliset, asiakkaiden tarpeita vastaavat liikkumisen palvelut.

Hinnat olivat laskeneet kuudessa maakunnassa. Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä, jolloin uudistus oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden.

Liikenne- ja viestintävirasto seuraa uudistuksen vaikutuksia säännöllisesti. Johtopäätökset liikennepalvelulain vaikutuksista voidaan tehdä vasta myöhemmin.

Taksiuudistuksessa luovuttiin enimmäishintojen ja taksilupien määrän sääntelystä. Taksialan toimijat voivat nyt vapaasti hinnoitella taksipalvelujensa tarjonnan ja palvelujen hinnat elävät markkinatilanteen mukaisesti. On tyypillistä, että aluksi esiintyy hintavaihtelua, kun yrittäjät uudistavat toimintatapojaan ja uusia yrittäjiä tulee markkinoille.

Myös kuluttajat kokeilevat markkinoille tulevia uusia taksipalveluja. Markkinoilla on myös tarjolla erihintaisia palveluja aiemman enimmäishintaan perustuvan matkan sijaan. Kulutuskäyttäytyminen myös muuttuu, kun hinnat vaihtelevat ja kuluttajat kiinnittävät hinnoitteluun aikaisempaa enemmän huomiota.

Osa käyttäjistä on siirtynyt myös käyttämään digitaalisia palveluja. Liikenne- ja viestintäviraston selvityksen mukana taksitilauksen tilaajista vain 10 prosenttia oli tehnyt viimeisimmän tilauksensa netistä tai mobiilisovelluksella. Digitalisaatiota ja uusia palveluja hyödyntämällä kuluttajat voivat entistä paremmin kilpailuttaa palveluja.

Hintojen nousuun voi vaikuttaa myös taksiliikenteen tuotantokustannusten nousu. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikilta osin hintojen nousua.

On hyvä huomata, että myös vanhan sääntelyn aikana säänneltyjä hintoja olisi nostettu, sillä taksien enimmäishintoihin tehtiin tarkistuksia tuotantokustannusten nousun mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäviraston kyselytutkimus osoittaa, että valtaosa taksipalveluiden käyttäjistä on palveluihin tyytyväisiä.

3. Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?

Vaikka taksialalla toimivien yritysten ja kuljettajien määrä on kasvanut huomattavasti uudistuksen myötä, joillakin alueilla taksien saatavuuden on koettu heikentyneen.

Tämä voi johtua siitä, että päivystysvelvoitteen poistumisen myötä kaikilla taksiyrittäjillä ei välttämättä ole ympärivuorokautista päivystystä. Kuitenkin tällä hetkellä suurin osa takseista tarjoaa palvelujaan ilmoittamansa mukaan edelleen ympärivuorokautisesti. Yli 80 prosenttia palveluaikansa ilmoittaneista yrityksistä kertoo tarjoavansa kyytejä kaikkina aikoina maanantaista sunnuntaihin.

Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea pitkän aikavälin muutosprosesseja. Taksipalvelujen saatavuus on ollut ongelma jo vuosia. Esimerkiksi maaseudulle ei ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä. Lakiuudistusta edeltävän viimeisen kymmenen vuoden aikana taksilupien määrä oli vähentynyt noin kuusi prosenttia. Taksiuudistuksen myötä lupien määrä on kasvanut voimakkaasti myös maaseudulla.

Liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen on myönnetty lähes 3800 uutta taksilupaa ja kuluttajien tarjolle on tullut myös uudentyyppisiä sovelluspohjaisia palveluja, jotka mahdollistavat aiempaa paremmin esimerkiksi joukkoliikenteeseen liitettävät taksipalvelut. On hyvä, että viime aikoina on uutisoitu palveluista, joissa aiotaan hyödyntää liikennepalvelulain mahdollisuuksia myös maaseudulla.

Vanha taksisääntely rajoitti yrittäjyyttä ja esti alan kasvun. Liikennepalvelulain tavoitteena on lisätä taksipalvelujen käyttöä. Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa.

4. Kela-kyytien toimivuus on ollut julkisuudessa esillä heti uudistuksen alusta alkaen, eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?

Liikennepalvelulain ja siihen sisältyvän taksilainsäädännön uudistukset on tehty kaikkien väestöryhmien hyvän palvelun varmistamiseksi. Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua.

Julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista kuten Kela-kuljetuksista säädetään sairausvakuutuslaissa, ei liikennepalvelulaissa. Kela kilpailutti korvaamiensa taksimatkojen palveluntuottajat ja kilpailutettujen palveluntuottajien eli välityskeskusten toiminta alkoi 1.7.2018 eli samana päivänä kuin liikennepalvelulaki tuli voimaan.

Kelan kuljetusten järjestämiseen valitsema malli aiheutti varsinkin alkuvaiheessa runsaasti ongelmia kyytien saatavuudessa ja välittämisessä.

Kelalta saatujen tietojen mukaan Kela-kyytien saatavuus on syksyn aikana parantunut suurimmassa osassa maata kilpailutusta edeltävälle tasolle. Merkittävät ongelmat ovat jatkuneet Uudellamaalla, jossa Kela joutui purkamaan tekemänsä sopimuksen ja kilpailuttamaan uudelleen. Kela on tiedottanut, että uusi välityskeskus aloittaa 1.4.2019.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 5.3.2019 tiedot selvityksestä, jonka mukaan välityskeskukset ovat saattaneet toimia kilpailulain kieltämällä tavalla, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä syrjimättömästi kaikille taksiautoilijoille.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla merkittävä osa yksittäisen taksiautoilijan tuloista tulee välityskeskusten välittämistä ja yhteiskunnan tukemista kyydeistä. KKV on käynnistänyt useita eri yhtiöitä koskevan tutkinnan siitä, ovatko välityskeskukset syyllistyneet kilpailulain kieltämiin menettelyihin, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille autoilijoille syrjimättömästi. 

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa KKV:n prosessin etenemistä tiiviisti ja valmistautuu tarvittaessa esittämään välityskeskuksille markkinasääntelyä, jos KKVn selvitykset antavat siihen aihetta.

Kelan tehtävänä on turvata tekemillään sopimuksilla terveydenhuollon asiakkaille sairausvakuutuslainsäädännön mukaiset kyydit ja palvelutaso.

Kuntien vastuulla puolestaan on jatkossakin järjestää vammaispalvelulain mukaisesti kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia. Kunnat ovat kilpailuttaneet omia lakisääteisiä kuljetuksiaan jo vuosien ajan. Kunnalla on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa.

5. Julkisuudessa on kerrottu, että vanha taksijärjestelmä oli hyvä ja uudistus romutti toimivan järjestelmän. Miksi näin tehtiin?

Vanha järjestelmä ei ollut kaikilta osin toimiva. Taksipalvelujen saatavuus erityisesti maaseudulla ja ruuhkahuippuina on ollut ongelma jo vuosia. Lupien määräsääntely sekä velvoitteet ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja asemapaikoista ovat nostaneet taksitoiminnan kustannuksia ja estäneet osa-aikaisen taksitoiminnan syntymisen. Taksien määrä on laskenut nopeasti eikä etenkään maaseudulle ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä eläköityneiden tilalle.

Liikennepalvelulaki ja taksisääntelyn uudistaminen sen osana liittyy liikennemarkkinoiden laajempaan muutokseen. Tarkoitus on varmistaa taksimarkkinan toimivuus, nostaa asiakkaiden tarpeet etusijalle ja tarjota toimialalle mahdollisuuksia luoda uusia palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua.

Taksiala on kokenut isoja muutoksia. Eri toimijat hakevat parhaillaan parhaita toimintatapoja uudessa markkinatilanteessa. Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea toimivien liikennemarkkinoiden ja uudenlaisten palvelujen syntymistä. Lain vaikutuksista ei muutaman kuukauden kokemuksen perusteella kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Taksiuudistuksen tavoitteena on ollut lisätä taksipalvelujen käyttöä ja mahdollistaa entistä paremmat taksipalvelut. Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa.

6. Miten liikennepalvelulain vaikutuksia seurataan?

Liikennepalvelulain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa tiiviisti säädettävän lakikokonaisuuden vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sääntelyn muuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö toimitti liikennepalvelulain ensimmäistä vaihetta koskevan seurantaraportin liikenne-ja viestintävaliokunnalle 19.12.2018.

Seuraavan kerran lain vaikutuksista raportoidaan kootusti eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2022.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut markkinafoorumin, joka tarjoaa liikennealan toimijoille mahdollisuuden käydä keskustelua uuden liikennepalvelulain vaikutuksista. Foorumin yhtenä tehtävänä on tukea liikennepalvelulain vaikutusten seurantaa.

 

Lisätietoja:
osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala, p. 0295 34 2585, Twitter @op_rantala