Takaisin

Viestintäministeri Suvi Lindén laajakaistaseminaarissa 7.5.2008

Viestintäministeri Suvi Lindén laajakaistaseminaarissa 7.5.2008

Viestintäministeri Suvi Lindén
Laajakaistaseminaari 7.5.2008
Helsinki, Kansallismuseo


Hyvät seminaarin osallistujat,

Tervetuloa liikenne- ja viestintäministeriön laajakaistaseminaariin. Laajakaista-asiat ovat viime aikoina olleet paljon esillä. Odotan päivän puheenvuoroja ja keskustelua kiinnostuneena.

Käsittelen omassa puheenvuorossani kolmea asiakokonaisuutta, jotka kaikki liittyvät toisiinsa.

Ensimmäiseksi haluan kertoa, että olen tänään asettanut kansliapäällikkö Harri Pursiaisen selvittämään, miten laajakaista saadaan jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen. Tämä käynnistyvä selvitystyö tarkoittaa sitä, että laajakaista otetaan tavalla tai toisella niin sanotun yleispalvelun piiriin. Suomalainen tietoyhteiskunta on saavuttanut pisteen, jossa laajakaista pitää lukea perusviestintäpalveluihin samalla tavalla kuin puhelinpalvelu, joka yleispalveluna on kaikkien suomalaisten saatavilla. Vaikka monelle laajakaista on jo pitkään ollut arkea, päätös laajakaistan ottamisesta yleispalvelun piiriin ei ole missään määrin pieni asia. Sen vuoksi tarvitaan perusteellista selvitystä. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kannalta kyseessä on oleellinen asia.

Toisena kerron teille, että tänään käynnistyy uusien laajakaistastrategioiden tekeminen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Tuon esiin, miksi haluamme tämän laajakaistastrategiatyön käynnistää ja mihin me näillä, uskon hyvässä yhteistyössä laadittavilla strategioilla pyrimme.

Kolmanneksi käsittelen kysymyksiä, jotka liittyvät TeliaSoneran ilmoitukseen vetäytyä haja-asutusalueiden lankaverkoista ja ministeriön reunaehtoja tälle teknologiamuutokselle.


Arvoisat kuulijat,

Sähköinen viestintä on nykyisin läsnä kaikkialla. Elinkeinoelämä, yritykset ja kotitaloudet tarvitsevat kaikki toimintansa edellyttämät tietoliikenneyhteydet. Hallituksen tavoitteena on edistää nopeiden ja edistyksellisten laajakaistayhteyksien ja -palveluiden tarjontaa. Hallitusohjelman mukaan hallitus parantaa nopeiden yhteyksien saatavuutta edistämällä valokaapelien ja langattomien verkkojen rakentamista. Alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa, monipuolisten ja korkealaatuisten viestintäpalveluiden saatavuus varmistetaan edistäen julkisin varoin verkkojen kehitystä.

Euroopan unionin tilastojen mukaan Suomi on toisena laajakaistayhteyksien määrässä. Vaikka laajakaistayhteyksien tarjonta on kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa hyvällä mallilla, emme silti voi jäädä lepäämään laakereillemme. Viime vuoden lopussa 93 prosentilla internet-yhteyden omaavista kotitalouksista oli laajakaistayhteys. Laajakaistaliittymistä noin 30 prosenttia oli siirtonopeudeltaan 2 Mbit/s tai sitä nopeampia. Lankapuhelinten määrä ja niiden käyttö on edelleen voimakkaassa laskussa. Laajakaistayhteyksien tarjonnassa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Valokaapeleiden rakentamiseen perustuvia, jopa 100 Mbit/s yhteysnopeuksia on alettu tarjota kohtuuhintaisina myös kotitalouksille. Myös matkaviestinverkkojen avulla tarjottavien laajakaistayhteyksien siirtonopeudet ovat huomattavassa kasvussa. Muidenkin langattomien järjestelmien tarjonta lisääntyy.

Tietoyhteiskunnassa kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien saatavuudella on ensiarvoisen tärkeä rooli kansalaisten tasa-arvolle ja yritystoiminnalle kaikkialla Suomessa. Tätä edellyttää jo julkisen hallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Siksi pidän tärkeänä tarkistaa viestintämarkkinalain mukaista yleispalveluvelvoitetta vastaamaan nykyvaatimuksia. Yleispalvelu tarkoittaa jokaisen kansalaisen oikeutta saada tietty viestinnän peruspalvelu. Kuten tunnettua, yleispalvelulainsäädännön mukainen ja Viestintäviraston määrittämä tarkoituksenmukainen internet-yhteys on nopeudeltaan hyvin vaatimaton, vain 30-50 kbit/s. Olen käynnistänyt valmistelun viestintämarkkinalain muuttamiseksi siten, että jatkossa yleispalvelun mukainen internet-yhteys seuraisi tietyin ehdoin enemmistön käytössä olevan internet-yhteyden nopeutta. Tällöin kaikilta yleispalveluvelvollisilta teleyrityksiltä vaadittaisiin ensivaiheessa laajakaistayhteys mahdollisesti vähintään 1 Mbit/s:n yhteysnopeudella. Vaatimus nostaisi merkittävästi erityisesti syrjäseuduilla tarjottujen internet-palvelujen yhteysnopeuksia. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle syyskuussa.

Yhden Mbit/s:n internet-yhteysnopeus sisältyi myös kansliapäällikkö Pursiaisen alkuvuodesta tekemään lankaverkkoselvitykseen, johon useimmilla teillä on varmasti ollut mahdollisuus tutustua. Tällöin tämä TeliaSoneran ilmoittaman teknologiasiirtymän reunaehtoihin kirjattavaksi tehty ehdotus - joka siis moninkertaistaa nykyisen yleispalvelulainsäädännön piiriin kuuluvan nopeusvaatimuksen - haluttiin joidenkin toimesta nähdä hallituksen tavoitteena laajakaistanopeuksille tulevaisuudessa. Näin ei tietenkään ole, vaan kyseessä on uuden miniminopeuden määrittäminen, joka tuo laajakaistan tarjonnan piirin hyvin monia sellaisia kotitalouksia, joille laajakaistaa ei ole ollut tarjolla.

Yleispalvelu edellyttää myös pohdintaa julkisen vallan roolista palvelun rahoittamisessa. Tämän vuoksi olen nyt pyytänyt kansliapäällikköämme Harri Pursiaista selvittämään yleispalvelun vaikutukset ja arvioimaan, millaisin reunaehdoin olemassa olevien rahastojen käyttötarkoitusta voitaisiin laajentaa tai uusia perustaa vastaanottamaan taajuushuutokaupoista tai muista kaupallisista myöntämistavoista saatuja varoja. Haluan myös selvitettäväksi, miten näitä mahdollisia varoja voitaisiin käyttää syrjäseutujen laajakaistatarjonnan ja muiden viestintäpalveluiden varmistamisessa. Asian ratkaisu edellyttää luonnollisesti myös poliittista yhteisymmärrystä rahastojen käyttötarkoituksen muuttamisesta tai uusien perustamisesta.Muiden julkisten rahoitusmuotojen osalta olen jo keskustellut elinkeinoministerin kanssa aluekehitysvarojen käytöstä haja-asutusalueiden laajakaistatarjonnan parantamiseen.

Julkisen rahoituksen selvittämisellä ja käytöllä en aio kuitenkaan muuttaa peruslähtökohtaa, jonka mukaan palvelut tulee tarjota pääosin kaupallisesti myös jatkossa. Erityisesti langattomat matkaviestin- ja muut palvelut ovat erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Yrityksillä näyttää olevan enenevässä määrin taipumusta haluun tarjota palveluitaan vain siellä, missä se on erinomaisen kannattavaa ja vetäytyä sieltä, missä kannattavuus on heikompaa. Myöskään asiakaspalvelun huonous ja laajakaistaliittymien toimitusaikojen venyminen eivät ole jääneet huomiotta. Julkinen valta ei voi hyväksyä tällaista rusinat pullasta -asennetta. Ministeriössä seuraamme kaikkien teleyritysten toimintaa jatkossa hyvin tarkasti ja olemme valmiita tarvittaessa kiristämään sääntelyä, jos yritysten omaehtoinen yhteiskuntavastuu jää kumisemaan onttouttaan.

Hyvät kuulijat,

Laajakaistapalvelujen tason ja saatavuuden nostamiseksi sekä kohtuuhintojen takaamiseksi olen käynnistänyt myös lukuisia hankkeita. Parhaillaan vireillä oleva EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistaminen on mittava viestintäpoliittinen haaste. EU:n viestintäpolitiikan uudistamiseen olen määrittänyt kotimaista kantaamme hallitusohjelman mukaisesti siten, että Suomi kannattaa langattoman talouden edistämistä kehittämällä taajuuksien käyttöä maltillisesti tehokkaampaan ja joustavampaan suuntaan. Taajuudet ovat kuitenkin huomattavan arvokas kansallinen luonnonvara. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että Suomi voi jatkossakin itse päättää siitä, miten näitä niukkoja resursseja käytetään, jotta niistä saadaan paras mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty.

Mobiilidataverkoilla tulee olemaan merkitystä langattoman laajakaistatarjonnan monipuolistamisessa. Haluan selkeyttää mobiilidataverkkojen taajuuspäätösten myöntämistä. Viestintämarkkinalain mukaisesti verkkopalvelun tarjoaminen matkaviestintäverkossa, jossa harjoitetaan yleistä teletoimintaa, edellyttää valtioneuvoston toimilupaa. Toimiluvan lisäksi tarvitaan Viestintäviraston myöntämä radiolupa. Vallitsevan käytännön mukaisesti lainsäädäntöä on sovellettu siten, että tiettyihin dataverkkoihin (lähinnä kiinteisiin WiMax-verkkoihin), ei ole vaadittu valtioneuvoston myöntämää toimilupaa, vaan radiolupaa on pidetty riittävänä. Eräät toimijat haluaisivat muuttaa nykyisiä kiinteitä WiMax-verkkojaan mobiili-WiMax-verkoiksi, jolloin pelkkä radiolupa ei enää olisi riittävä. Olen käynnistänyt lainvalmisteluhankkeen mobiilidataverkkojen taajuuspäätösten myöntämismenettelyjen selkeyttämiseksi.

Maaseudun ja haja-asutusalueiden langattomien laajakaistayhteyksien merkitys ja nopeustarve ovat kasvussa. Pyysin Viestintävirastoa laatimaan toteuttamiskelpoisen suunnitelman kolmannen kanavan osoittamiseksi @450-verkon käyttöön tarjontanopeuden nostamiseksi 2 Mbit/s:iin. Selvitys on minulle juuri toimitettu ja perehdyn tarkasti sen sisältöön.

Sain asettamaltani taajuuksien käytön kehittämisryhmältä raportin joitakin päiviä sitten. Työryhmä ehdotti, että markkinaehtoinen taajuuksien hallintomalli voitaisiin Suomessa toteuttaa taajuusalueelle 2,50-2,69 GHz, joka vapautuu muusta käytöstä vuoden 2009 alussa. Taajuusaluetta voitaisiin käyttää lähinnä langattomien laajakaistapalveluiden tarjoamiseen. Raportista haluan kuulla toimijoiden näkemykset. Haluan kuitenkin jo nyt tehdä tiettäväksi, että pidän hyvin kiinnostavana mahdollisuuksia langattoman laajakaistan tarjontaan työryhmän ehdottoman 2,5 Ghz:n lisäksi ainakin analogiselta tv:ltä vapautuneella UHF:n yläkaistalla (790 - 862 Mhz).

Asetin viime vuoden marraskuussa laajakaistan kehittämistyöryhmän. Sen tehtävänä on kiinteässä yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja maakuntien kanssa edistää nopeiden ja luotettavien tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaa koko maassa. Työryhmän tulee seurata nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien ja -palveluiden tarjonnan kehittymistä, tehdä valtioneuvostolle toimenpidesuosituksia ja raportoida tarjonnan kehittymisestä. Valokuituyhteyksien, muiden kiinteän verkon teknologioiden ja nopeiden langattomien yhteyksien rakentamisen edistäminen edellyttää monia toimenpiteitä. Niitä on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti. Suomessa on hyviä valokuituihin perustuvia runkoverkkoja. Kotitalouksiin ja muille käyttäjille ulottuvia valokuituverkkoja on rakennettu kaupallisesti lähinnä suurimpiin kaupunkeihin. Verkkoja ovat rakentaneet sekä paikalliset teleyritykset että niiden kilpailijat. Valokuituyhteyksillä toteutetut kohtuuhintaiset ja laadukkaat laajakaistayhteydet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä myös suurten taajamien ulkopuolella nopeaa siirtoa edellyttävien palvelujen, kuten teräväpiirtotelevision lisääntyessä.

Arvoisat kuulijat,

Tänään alkaa uusien laajakaistastrategioiden tekeminen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Toivon meidän yhdessä luovan suomalaisen mallin, jolla edistetään ja nopeutetaan myös valokaapeliyhteyksien rakentamista kotitalouksiin ja yrityksiin koko maassa, myös maaseudulla ja suurten taajamien ulkopuolella. Suomessa joudutaan lähivuosina tekemään laajoja muutoksia maaseudun vesijohtoverkkoihin ja viemäreihin. Laajakaistaryhmän työssä erityisen kiinnostavaa onkin juuri valokuidun vetämisen yhteensovittaminen maaseudun vesi- ja viemärirakentamiseen. Asiasta on juuri julkistettu selvitys. Haluan myös viipymättä kuulla teleyritysten mahdollisuuksista liittää yksityisiä ja kunnallisia valokuituja kyläkeskittimiinsä.

Uuden laajakaistastrategian tavoitteena tulee olla Suomen säilyttäminen laajakaistan tarjonnan kärkimaiden joukossa. Teknologia- ja palveluntarjontamurroksen vaikutukset erityisesti taajamien ulkopuolella tulee ratkaista. Uusien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden verkkopalvelujen kaupallista tarjontaa tulee rohkaista ja samalla varmistaa, että laajakaistaa tarjotaan kaikkialla Suomessa. Uusi laajakaistastrategia laaditaan toimijoiden yhteistyönä. Maakunnat ja kunnat ovat teleyritysten ohella tehneet keskeisen työn laajakaistan saatavuuden parantamiseksi. Valtakunnallisen strategian lisäksi myös maakunnalliset strategiat tulee päivittää ottamaan huomioon muuttuneet olosuhteet. Strategiatyötä tukemaan olen käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään erilaisten maatilojen, maaseudulla tyypillisesti toimivien yritysten ja muun maaseudun elinkeinoelämän tietoliikennetarpeet ja riippuvuudet luotettavista tietoliikenneyhteyksistä. Selvityksen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Taajamissa tulee varmistaa, ettei kiinteistöjen huonokuntoisista sisäverkoista synny nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnan pullonkaulaa. Laajakaistamarkkinan pitkän tähtäimen kehityksen ja käyttäjien etujen kannalta on myös tärkeää huolehtia palvelutarjonnan avoimista rajapinnoista.


Hyvät kuulijat,

Teleoperaattori TeliaSonera on ensimmäinen toimija, joka on ilmoittanut käyttävänsä hyväksi viestintämarkkinalain suomaa teknologianeutraliteettia viestintäpalvelun tarjoamisessa. TeliaSoneran helmikuun ilmoitus syrjäseutujen lankaverkoista vetäytymisestä vaikuttaa merkittävästi maamme laajakaistamarkkinoihin ja viestintäympäristöön muutoinkin. Ilmoitusta ennakoiden pyysin kansliapäällikkö Pursiaista laatimaan vähimmäislistan siitä, mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota, kun kaupallisesti toimiva teleyritys haluaa toteuttaa teknologia siirtymän niin, ettei kenellekään saa tulla oikeudenmenetyksiä.

Yritys on ilmoittanut sitoutuvansa toteuttamaan vähimmäislistan vaatimukset. Paraikaa perehdyn sitoumuksesta annettuihin lausuntoihin. Soveltuvin osin sitoumus on luontevaa sisällyttää yrityksen matkaviestinnän toimilupiin. Nyt voin jo ilmoittaa vähimmäislistan täsmennyksenä, että edellytän TeliaSoneran käyvän kuntien kanssa talouskohtaisesti läpi kaikki erityisryhmäpalveluita käyttävät kuluttajat ja huolehtivan konkreettisesti palvelujen häiriöttömästä jatkuvuudesta. Edellytän myös yrityksen etukäteen ja talouskohtaisesti varmistautuvan sisätilapeiton asianmukaisuudesta ennen lankapuhelinpalvelun lopettamista. Periaatteeni on myös se, että operaattorin tulee hyvittää kuluttajaviranomaisten hyväksymin ehdoin kaikki tarpeettomaksi käyvät laitteet. Pidän selvänä, että oikeudenmenetykset torjuva vaatimukseni kohdistuu myös TeliaSoneran vuokrayhteyksien päässä oleviin muiden teleyritysten tarjoamiin liittymiin. TeliaSoneran tulee lisäksi talouskohtaisesti kertoa, mitkä ovat toimet kunkin liittymän osalta.

Olen saanut huolestuneilta kansalaisilta runsaasti yhteydenottoja siitä, ettei TeliaSonera enää tarjoaisi laajakaistayhteyksiä alueilla, joilla se on aiemmin myynyt kiinteitä laajakaistayhteyksiä ja joista se nyt aikoo poistaa lankapuhelinliittymät. Olen jo lähettänyt yritykselle pyynnön tarjota mainituilla alueilla määräaikaisin sopimuksin yleispalveluvelvoitteen ylittäviä laajakaistaisia kiinteitä yhteyksiä ainakin siihen saakka, kunnes langaton laajakaista kattaa asianomaiset alueet. Samalla olen pyytänyt Viestintävirastoa varmistamaan, että yleispalvelualueilla nykyisen yleispalvelun mukainen internet-yhteys on täysimääräisesti toteutettavissa.

Viestintämarkkinalaki mahdollistaa viestintäpalvelun tarjoamisen muutoinkin kuin langallisesti. Mutta laki edellyttää, että palvelun on oltava turvallinen, luotettava ja laadukas. Tästä periaatteestapidän, kun seuraamme teknologiasiirtymäprosessia.

Nyt käsillä olevan yksittäisen tilanteen lisäksi on erittäin tärkeää seurata alkanutta voimakasta murrosta kaupallisten palvelujen tarjonnassa, viestintäteknologioiden kehittymisessä ja ihmisten käyttötottumuksissa. On ilmeistä, että muutokset luovat runsaasti uusia mahdollisuuksia tietoyhteiskuntakehityksen edistämiselle, mutta samalla on varauduttava käyttämään viestintäpolitiikan kaikkia ohjausvälineitä ei-toivottujen ilmiöiden vaikutusten vähentämiseksi.

Hyvät kuulijat,

Yhteenvetona voi todeta, että infrastruktuuri on tietoyhteiskunnan selkäranka. Laajakaistan tarjonnan edistäminen julkisen hallinnon toimenpitein on entistä tärkeämpää. Tämän vuoksi olen asettanut kansliapäällikkö Pursiaisen selvittämään miten laajakaistapalveluja voidaan tarjota kaikille suomalaisille kotitalouksille. Tästä syystä käynnistyy uusien
laajakaistastrategioiden tekeminen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Hyvällä yhteistyöllä ja onnistuneella sääntelyllä voimme luoda viestintäalan yrityksille reilun toimintaympäristön sekä kuluttajille laadultaan hyviä, tarpeiden mukaisia ja hinnaltaan edullisia viestintäpalveluja. Tahtotila on suunnattava kohti nopeampia yhteyksiä, joita sekä elinkeinoelämä että kansalaiset haluavat ja tarvitsevat elinkeinonsa harjoittamiseen ja tieto- ja ajanvietetarpeidensa tyydyttämiseen.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi laajakaistaseminaariimme. Luvassa on mielenkiintoinen ja toivottavasti keskusteleva päivä.