Takaisin

Viestintäministeri Suvi Lindén Lions-liiton kuvernöörineuvoston kokouksessa

Viestintäministeri Suvi Lindén Lions-liiton kuvernöörineuvoston kokouksessa

Viestintäministeri Suvi Lindén Lions-liiton kuvernöörineuvoston kokouksessa

Suomen Lions-liitto r.y.
Kuvernöörineuvoston kokous
Oulu 16.2.2008
Viestintäministeri Suvi Lindén


Arvoisat kuvernöörit, hyvät kuulijat,

On suuri ilo ja kunnia saada olla täällä tänään teidän kanssanne ja käydä läpi projektia, joka on paitsi ihastuttanut, myös vihastuttanut suomalaisia ja jossa myös teillä - Lions liiton jäsenillä (ja vapaaehtoisilla) - on ollut korvaamaton rooli. Puhun tietenkin digisiirtymästä, joka vuosien uurastuksen jälkeen alkaa vihdoin olla loppusuoralla. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää teitä korvaamattomasta panoksestanne ja avustanne projektissa. Lions Clubs International Foundationia ei ole turhaan arvioitu maailman parhaaksi kansalaisjärjestöksi. Vuosikymmeniä jatkuneen ahkeran uurastuksenne tuloksia on näkyvillä päivittäin joka puolella ympärillämme.

Kansalaisjärjestöt ovat kuuluneet suomalaiseen yhteiskuntaan jo pitkään.
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa olisi vaikea kuvitella ilman tuhansien kansalaisjärjestöjemme työtä ja panosta. Vapaaehtoisvoimin on tuettu ja autettu yhteiskunnan vähäosaisempia tai tehty työtä toiminnan perustana olevan aatteen eteen. Ilman kansalaisjärjestöjä esimerkiksi moni syrjäytymisuhan alla oleva vanhus tai nuori olisi jäänyt ilman tukea ja turvaa.
1990-luvun laman myötä monet palvelut olisivat täysin kadonneet, elleivät kansalaisjärjestöt olisi ottaneet niitä hoitaakseen. Järjestöjen rooli palvelujen tuottajana sittemmin on vain vahvistunut. Uskon vakaasti, että kolmannen sektorin rooli paremman huomisen rakentamisessa tulee korostumaan ja kasvamaan entisestään myös tulevaisuudessa. Lions-liitto on mitä parhain esimerkki toimivasta julkisen sektorin palvelujen täydentäjästä.
Palveluverkostonne kattaa koko maan. Te leijonat olette tärkeä voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kuten kaikki tiedämme, yksi viime vuoden kuumimpia puheenaiheita oli kiistatta digi-tv. Suomen televisiolähetykset muuttuivat kokonaan digitaalisiksi 1. syyskuuta 2007 alkaen. Kaapeliverkkojen osalta televisioyhtiöt ja kaapeli-tv-yhtiöt sopivat viime vuoden kesäkuussa, että rajallinen määrä tv-kanavia voidaan muuntaa analogiseen muotoon kuluvan vuoden helmikuun loppuun saakka. Nyt myös tuo takaraja alkaa lähestyä. Analogiset lähetykset päättyvät kaapeliverkossa kahden viikon kuluttua lauantaina 1. päivä maaliskuuta kello 08.00.

Siirtyminen digitaaliseen tekniikkaan on Euroopanlaajuinen hanke. Koko Euroopassa on tarkoituksena siirtyä digitaalisiin tv-lähetyksiin vuoteen 2012 mennessä. EU-komissio on pyytänyt kaikilta jäsenmailtaan tiedot televisioverkkojen digitalisointia koskevista suunnitelmista. On ilo todeta, että Euroopan tasolla Suomi on digitalisoinnin kärkijoukoissa. Analogisen lähetysverkon tekniikka vanheni koko ajan ja verkko olisi joka tapauksessa pitänyt uusia lähitulevaisuudessa. Digitaalinen lähetystekniikka on huomattavasti tehokkaampaa kuin analoginen tekniikka, ja tämä avaa mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.
Käsillä oleva muutos on ollut suurin muutos suomalaisessa televisiotoiminnassa sitten television käyttöönoton. Ymmärrettävää on, ettei suuri muutos koskaan tapahdu ongelmitta. On myös aivan luonnollista, että tällainen tekninen mullistus aiheuttaa suuria tunteita. Teknologian ja tunteiden verkko luo monimutkaisen kuvion, jota on haastavaa johtaa yhtenä kokonaisuutena. Mediassa on tuotu esiin kaikki ne tuhannet kotitaloudet, jotka eivät aio siirtyä digiaikaan tai joilla digi-tv ei näy. Viestintäviraston mukaan digitelevisioon siirtymisen takia tv-maksunsa irtisanoi viime vuonna yli 30 000 taloutta.

Tilanne ei todellisuudessa kuitenkaan ole niin paha, kuin on annettu ymmärtää.
Alkuvaiheessa digivastaanottimien myynti lähti hitaasti liikkeelle, mutta vastaanottimet ovat yleistyneet tasaisesti keväästä 2004 alkaen. Tuoreen Finnpanelin tutkimuksen mukaan 89 prosenttia kaikista suomalaisista tv-talouksista omisti digisovittimen tai -television tammikuussa 2008.

Kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista 78 prosenttia pystyy seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Antenniverkossa katsojapeitto on jo 100 prosenttia. Tämä lienee lajissaan maailmanennätys, kun otetaan huomioon erityisesti maamme laaja pinta-ala suhteessa asukaslukuun. Tosiasiassa digitaalinen peitto tulee olemaan parempi kuin analoginen on ollut.

Digisiirtymää helpottamaan suunniteltiin joukko erilaisia neuvonta- ja tukipalveluja. Tutuksi itse kullekin ovat varmasti tulleet lukuisat aihetta käsitelleet tv-mainokset sekä muun muassa digiviikot. Suurten kansalaistapahtumien, kuten Digi-tv-bussikiertue (2006) ja Digipysäkki (2007), avulla päästiin tapaamaan yhdellä kertaa tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea.
Projektin varrella selvisi, että erityisesti yli 65-vuotiaiden, yksin asuvien kaupunkilaisten digitalisoituminen on ollut muita hitaampaa. Juuri tämä ryhmä tarvitsi erityisapua. Etsittäessä sopivia yhteistyötahoja vapaaehtoistyöhön, löytyi kolme upeaa kumppania: Lions-liitto tarjoutui valtakunnalliseksi digiasentaja-ryhmäksi, Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyö oli valmis huolehtimaan valtakunnallisesta puhelinpalvelusta ja Helsinki Missio otti vastuulleen sekä pääkaupunkiseudun puhelinpalvelut että suuren joukon asennusprojekteja. Eläköön yhteys -nimen saanut kampanja auttoi tuhansia seniorikansalaisia digitalisointiin liittyvissä käytännön toimissa keväällä 2007.

Nyt te leijonat olette Liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä ja Joensuussa viime marraskuussa pidetyn kuvernöörineuvoston (24.11.2007) päätöksellä viemässä loppuun tätä digi-tv-palvelutehtävää. Yhteistoiminnassa Suomen Lions-liiton vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa toteutetaan Eläköön yhteys
2008 -kampanja ajalla 18.2-7.3.2008. Vapaaehtoistyöntekijät tulevat avustamaan kaapelipaikkakunnilla asuvaa vanhusväestöä digisovittimen asennuksessa ja opastavat laitteen käytössä. Palvelut on tarkoitettu erityisesti seniorikansalaisille, joilla ei ole käytettävissään esimerkiksi sukulaisten ja omaisten antamaa tukea. Pääpaino on kaupunkien kerrostaloissa yksinään asuvien vanhusten auttamisessa. Tutkimusten mukaan digisovittimia puuttuu tällä hetkellä eniten suurten kaupunkien yhden hengen kerrostaloasunnoista.

Kun varsinainen digi-tv-uudistus saadaan päätökseen, ei se ole minkään loppu.
Päinvastoin, siitä alkaa uusi television aikakausi. Televisioon tulee monia positiivisia muutoksia. Jo nyt katsojat ovat päässeet nauttimaan uusista kanavista sekä paremmasta kuvan- ja äänenlaadusta. Syys-joulukuussa, analogisten lähetysten loppumisen jälkeen, tv:n katselu kasvoikin edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna kolmella prosentilla. Vaikka suuret kanavat säilyttivät edelleen suosionsa, pienet kanavat kasvoivat merkittävästi.
Myös maksu-tv:n läpimurto tapahtui viime vuonna. Maksu-tv:n tilaajien määrä kaksinkertaistui (nyt jo yli 300 000 asiakasta). Television katselua on lisännyt myös ajansiirto, ja tallentavien laitteiden osuuden arvellaan kasvavan entisestään. Televisiota katsotaan tulevaisuudessa silloin kun huvittaa ja missä huvittaa.

Hyvät kuulijat,

Suuret linjaratkaisut koskien digiuudistusta on tehty jo edellisten hallitusten aikana. Nykyisen hallituksemme tehtävänä on saattaa aloitettu työ päätökseen mahdollisimman hyvin. Kuten jo alussa totesin, olemme varsin hyvässä vaiheessa
- loppusuora häämöttää. Haasteita ja työtä riittää kuitenkin jatkossakin.
Viestintäministerin työkenttä on erittäin haastava, sillä tieto- ja viestintäala on yksi nopeimmin kehittyvistä ja eniten tulevaisuuttamme muokkaavista toimialoista. Tieto- ja viestintäteknologialla on yhä suurempi merkitys ihmisten arkipäivässä ja elämässä. Suomalainen yhteiskunta on tietoyhteiskunta ja voimme olla ylpeitä monista asioista. Huolenaiheitakin kuitenkin riittää. Suomi on pudonnut tietoyhteiskuntakehityksessä useissa kansainvälisissä vertailuissa selvästi alle kärkimaiden tason. Kansalaisten kannalta ero kärkimaihin tarkoittaa sitä, että - toisin kun muissa pohjoismaissa - emme löydä helposti sähköisiä julkisia palveluja yhden portaalin kautta eikä esimerkiksi Kelan ratkaisuja ole mahdollista saada sähköisessä muodossa.
Tässä tilanteessa arjen tietoyhteiskunnan kehittäminen nopeasti ja isoin harppauksin on viestintäpolitiikkamme keskeinen päämäärä. Puheiden sijaan tarvitaan konkreettisia tuloksia. On osattava yksinkertaistaa asioita arjen ratkaisujen tasolle ja toimeenpantava hankkeita, jotka vauhdittavat ja saavat liikkeelle muun muassa uusien sähköisten palvelujen kehittämistä. Tällaisia tietoyhteiskuntakehityksen katalysaattoreita ovat muun muassa sähköinen tunnistaminen, helposti saatavilla olevat sähköiset asiointipisteet ja sähköiset laskut.
Varsinaisten palvelujen kehittämisen ohella tärkeää on myös kansalaisten luottamus ja riittävä osaaminen palvelujen käyttämiseen. Tässä asiassa käännynkin teidän puoleenne. Internetin käyttäjien joukossa suurin kasvu tapahtuu seniori-ikäihmisissä. Kuitenkin on joukko senioreita, jotka tarvitsisivat kannustusta ja opastusta tietokoneen käyttöön.
Tietoyhteiskunnassa on suuri vaara eriarvoistumiselle, jos sen tarjoamia palveluja ei osaa käyttää. Meille joillekin verkkopankin ja sähköpostin käyttö ovat arkipäivää, mutta kaikille nämä palvelut eivät ole lähelläkään itsestään selvyyttä. Kenties tässä olisi seuraava suuri yhteinen haasteemme? Voisiko "digitalkkareista" tulla "nettitalkkareita"?

Arvon leijonat,

On ollut ilo seurata kunnianhimoisen digiprojektin mallikasta etenemistä.
Suomen Lions-liitto on tehnyt ansiokasta työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Kun asialla ovat työlleen omistautuneet, innostuneet ihmiset, voi lopputulosta vain kiittää. Toivotan teille antoisia viikkoja Eläköön yhteys -projektin loppuunsaattamisessa ja aurinkoista kevättä!