Palvelut

  1. Tavoite ja tehtävät
  2. Henkilö- ja tavaraliikenne
  3. Viestintämarkkinat
  4. Viestinnän peruspalvelut
  5. Toimiluvat
  6. Liikenne palveluna

1. Tavoite ja tehtävät

Ministeriön tavoitteena on

  • varmistaa, että kansalaiset ja yritykset saavat tarpeitaan vastaavat liikkumis-, viestintä- ja kuljetuspalvelut helposti ja kustannustehokkaasti
  • mahdollistaa liikenne- ja viestintäpalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen
  • lisätä hyvinvointia ja kasvua innovatiivisten palvelujen avulla

Ministeriön tehtävät

Ministeriön tehtävänä on huolehtia viestintä- ja liikennepalvelujen peruspalvelusta ja markkinoiden kehittämisestä. Tämä varmistetaan ajantasaisella lainsäädännöllä. Ministeriön tehtävänä on luoda toimiva markkinaympäristö erilaisten liikenne- ja viestintäpalveluiden kysynnälle ja tarjonnalle. Tavoitteena on, että liikenne- ja viestintäpalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja tietoon perustuen.

Ministeriön vastuulla on mm. henkilöliikenne- ja logistiikkapalvelut, TV- ja radiotoiminnan sekä Postin yleispalvelu, mediasisältöjen tarjonta ja kuluttaja-asiat.

Ministeriö toimii aktiivisesti EU:ssa myönteisen toiminta- ja sääntely-ympäristön luomiseksi liikenteen ja viestinnän palveluille ja uusien palveluiden kehittämiselle.

Liikenteestä kokonaisvaltainen palvelu

Sähköisessä viestinnässä palveluja tarjotaan jo nyt markkinaehtoisesti. Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden viestintäpalveluiden saatavuus on varmistettu lainsäädäntöön kirjatuilla yleispalveluperiaatteilla.

Markkinoiden toimivuuden varmistaminen on erityisen ajankohtaista liikennesektorilla. Liikenteestä on tarkoitus tehdä viestinnän kaltainen palvelukokonaisuus. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa erilaiset liikenne- ja kuljetuspalvelut toimivat saumattomasti yhteen. Julkinen sektori toimii mahdollistajana ja toimintaedellytysten rakentajana. Vastuu innovaatioista ja palvelukehityksestä on yksityisellä sektorilla. Suomi on tämän liikenne palveluna -ajattelun edelläkävijä.

2. Henkilö- ja tavaraliikenne

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa rautatieliikenteen, ilmailun, merenkulun, linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen palveluja koskevan lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että Euroopan unionissa.

Tavoitteena on turvallinen, toimiva ja ympäristöystävällinen liikennepalvelujärjestelmä

Ministeriön tehtävänä on edistää liikennemarkkinoiden kehittämistä ja uusien, asiakaslähtöisten palvelujen syntymistä. Kilpailua edistämällä varmistetaan palvelujen tehokkuus ja monipuolisuus. Ministeriön velvoitteena on turvata liikenteen peruspalvelut tarvittaessa ostoilla.

Liikennesektorilla erityisen ajankohtaista on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Liikennepalvelulailla yhdenmukaistetaan liikenteen sääntelyä eri liikennemuotojen välillä ja poistetaan markkinoille pääsyn esteitä.

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Tavoitteena on parantaa raideliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa rautatieliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ja rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita.

Henkilöiden kuljettaminen ammattimaisesti kaikissa liikennemuodoissa maksua vastaan on luvanvaraista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät kuljetuksiin liittyviä lupia.

Myös tavaraliikenne on luvanvaraista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa valtakunnallisesti tavaraliikenteen lupahallinnosta. 

Muualla verkossa

3. Viestintämarkkinat

Hallitusohjelman mukaisesti ministeriön tavoitteena on luoda toimiva markkinaympäristö erilaisten liikenne-, viestintä- ja digitaalisen palveluiden kysynnälle ja tarjonnalle. Näin syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä palvelujen valikoima kasvaa.

Viestintämarkkinoiden sääntelyllä pyritään tekniikkaneutraaleihin, laadukkaisiin, edullisiin ja kattaviin palveluihin

Suomessa viestintätoimiala ja erityisesti teletoiminta on ollut jo pitkään avattuna kilpailulle. Taajuuksien rajallisuudesta, harvasta asutuksesta ja viestintämarkkinoiden pienuudesta huolimatta Suomessa tarjotaan kansainvälisesti katsoen edullisia ja laadukkaita viestintäpalveluita.

Mediamarkkinoiden kehittämisen tavoitteena on, että suomalaiselle yleisölle on tarjolla laadukasta sisältötarjontaa ja että kotimainen media-ala pystyy vastaamaan kansainväliseen kilpailuun.

Muualla verkossa

4. Viestinnän peruspalvelut

Viestinnän peruspalveluita ovat puhelin-, laajakaista- ja postipalvelut sekä Yleisradio Oy:n televisio- ja radiotoiminta.

Ministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla laadukkaina ja kohtuuhintaisina. Peruspalvelujen taso varmistetaan lainsäädännöllä. Tarvittaessa perustason säilymisestä huolehditaan julkisella rahoituksella.

Ylen julkinen palvelu

Yleisradio Oy:llä on laissa säädettyjä julkisen palvelun tehtäviä. Yle esimerkiksi tekee ohjelmia ja tuottaa palveluja suomeksi, ruotsiksi sekä mm. saameksi, romaniksi ja viittomakielellä. Ylen monipuolisen ohjelmatarjonnan televisiossa, radiossa ja verkossa on oltava kaikkien suomalaisten saatavilla varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Yleisradion julkisen palvelun kustannukset katetaan yleisradioverolla. Se määrätään vuosittain henkilöille ja yhteisöille muun tuloverotuksen yhteydessä.

Laajakaistan yleispalvelu

Suomessa kuluttajilla ja yrityksillä on oikeus saada kohtuuhintainen ja moitteettomasti toimiva puhelinliittymä sekä 2 Mbit/s laajakaistaliittymä vakinaiseen asuinpaikkaansa tai yrityksen sijaintipaikkaan. Oikeus ei koske kesäasuntoja. Yleispalveluun kuuluvalla puhelinliittymällä on voitava käyttää hätäpalveluja, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluja sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluja. 

Laajakaistan yleispalveluksi on määritelty 2 Mbit/s yhteys, jota yleispalveluvelvollisen teleyrityksen on tarjottava kohtuullisella hinnalla vakinaisiin asuinpaikkoihin ja yritysten sijaintipaikkoihin. Liittymä voidaan toteuttaa kiinteässä tai langattomassa viestintäverkossa. Kahden megabitin yhteysnopeudella on mahdollista käyttää esimerkiksi verkkopankkia, nettilehtiä ja muita internetin kautta toimivia peruspalveluja. 

Postin yleispalvelu

Postin yleispalvelulla tarkoitetaan postilaissa säädettyjä postin peruspalveluita, joiden tulee olla kaikkien saatavilla tasapuolisin ehdoin. Laki takaa viisipäiväisen jakelun viikossa niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua, kohtuuhintaisen kirjepalvelun sekä toimipisteiden ylläpitämisen.

Taajama-alueilla sallitaan vähintään kolmipäiväinen jakelu, jos siellä on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko. 

Yleispalvelutuotteita ovat alle 2 kg:n painoiset käteismaksulliset kirjelähetykset. Yleispalveluun eivät kuulu sanoma- ja aikakauslehtien tai osoitteettomien lähetysten jakelu.

Viestintävirasto on nimennyt Posti Oy:n yleispalvelun tarjoajaksi.

Muualla verkossa

5. Toimiluvat

Verkkotoimiluvat

Verkkopalvelun tarjoaminen matkaviestinverkossa edellyttää toimilupaa. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto.

Televisiotoiminnassa verkkotoimilupa vaaditaan antenniverkossa tapahtuviin lähetyksiin. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. Kaapelitelevisiotoimintaan sekä satelliittivälitteiseen televisiotoimintaan ei lupaa tarvita.

Lyhytaikaiseen televisiotoimintaan verkkotoimilupaa haetaan Viestintävirastolta.

Muihin radiotaajuuksien käyttötarkoituksiin haetaan radiolupa Viestintävirastolta.

Ohjelmistotoimiluvat

Televisiotoiminnan harjoittamiseen antennitelevisioverkossa vaaditaan ohjelmistotoimilupa. Toimilupaa haetaan Viestintävirastolta.

Yleisradio saa harjoittaa julkisen palvelun radio- ja televisiotoimintaa ilman toimilupaa niillä taajuuksilla, jotka valtioneuvosto on osoittanut sen käyttöön.

Radiotoiminta edellyttää lyhytaikaista ja pienimuotoista toimintaa lukuun ottamatta ohjelmistotoimilupaa. Radiotoimiluvat myöntää Viestintävirasto.

Postitoiminnan toimiluvat

Kirjelähetyksiä koskeva postipalvelu edellyttää toimilupaa. Luvan myöntää valtioneuvosto.

Toimiluvanvaraista valtakunnallista postitoimintaa harjoittaa Posti Oy toimialueenaan koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Esan Kirjapaino Oy:lle, Ilves Jakelu Oy:lle, Esa Jakelut Oy:lle ja Alma Manu Oy:lle on myönnetty toimiluvat alueelliseen toimintaan.

Rautatietoimiluvat

Yrityksen, joka haluaa harjoittaa rautatieliikennettä Suomen rautateillä, tulee hakea toimilupa liikenne- ja viestintäministeriöltä. VR-Yhtymällä on toimilupa rautateiden henkilö- ja tavarankuljetuksiin. Fennia Rail Oy:llä on toimilupa koko rataverkolla tapahtuviin tavarankuljetuksiin ja Ratarahti Oy:llä toimilupa paikallisiin tavarankuljetuksiin. Aurora Rail Oy:llä on toimilupa tavarankuljetuksiin. Se voi harjoittaa vaihtotyöliikennettä Suomen rataverkon ratapihoilla.

Muualla palvelussa

Muualla verkossa

6. Liikenne palveluna

Liikenteessä tavoitellaan pitkällä aikavälillä muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi (Mobility as a Service, MaaS). Liikenteestä on tarkoitus tehdä viestinnän kaltainen palvelukokonaisuus. Suomi on tämän liikenne palveluna -ajattelun edelläkävijä.

Liikenne on asiakkaille yhä enemmän palvelu, jossa fyysinen liikkuminen ja digitaaliset palvelut yhdistyvät korkealaatuiseksi, käyttäjien tarpeisiin vastaavaksi ovelta ovelle -palveluksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa erilaiset liikenne- ja kuljetuspalvelut toimivat saumattomasti yhteen. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista muutosta koko liikennejärjestelmässä ja liikenteen eri toimijoiden rooleissa.

Käyttäjät aktiivisesti mukana

Tulevaisuuden liikennejärjestelmässä käyttäjät ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa liikennejärjestelmää. Yksityisellä sektorilla on vastuu innovaatioista ja palvelukehityksestä.  Julkinen sektori toimii murroksen mahdollistajana ja toimintaedellytysten rakentajana. Vastuu innovaatioista ja palvelukehityksestä on yksityisellä sektorilla.

Liikenteen muuttumisen palveluksi mahdollistaa samanaikaisesti laajalla rintamalla edennyt teknologian kehitys. Langaton laajakaista, älypuhelimet ja muut kannettavat älylaitteet sekä paikannuspalvelut ovat yleistyneet ja autoista on tullut älykkäitä. Myös tiedon rooli on keskeinen. Liikennetieto sekä liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri yhdessä muodostavat alustan liikenteen palveluiden kehittymiselle.

Muualla verkossa