Verkot

  1. Tavoite ja tehtävät
  2. Viestintäverkot
  3. Liikenneverkot
  4. Energia ja ympäristö

1. Tavoite ja tehtävät

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Suomen liikenne- ja viestintäverkkojen ja väylien sekä verkkomarkkinoiden toimivuudesta.

Ministeriön tavoitteena on turvata kansalaisille ja yrityksille toimivat ja turvalliset liikenne- ja viestintäverkot. Samalla halutaan varmistaa liikenne- ja viestintäverkkojen toiminta myös ääritilanteissa.

Vastaamme verkkojen käytön ohjauksesta ja hallinnasta, taajuuspolitiikasta ja toimiluvista. Myös liikenteen ja viestinnän ympäristöasiat ja energiakysymykset kuuluvat tehtäväkenttäämme.

Ministeriö varmistaa, että Suomessa on tarjolla toimintavarmat ja turvalliset liikenneja viestintäverkot ja riittävästi kapasiteettia yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kasvun tarpeisiin.

Tavoitteena on, että liikenne- ja viestintäverkkoja rakennetaan ja ylläpidetään uusinta teknologiaa ja osaamista käyttäen. Rakentamisen ja ylläpidon on oltava kustannustehokasta, energiatehokasta ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Verkkojen toimivuudessa on varauduttava myös erilaisiin ääritilanteisiin, joita syntyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä.

Virastot ohjaavat verkkojen rakentamista

Ministeriön ohjaama Väylävirasto vastaa maanteiden, ratojen sekä vesiväylien rakentamisesta ja ylläpidosta. Väylävirasto tilaa rakentamis- ja ylläpitotyöt yrityksiltä kilpailuttamalla.

Viestintäverkkoja rakennetaan Suomessa markkinaehtoisesti. Liikenne- ja viestintävirasto ohjaa verkkojen rakentamista ja huolehtii, että verkot toimivat häiriöttä ja tehokkaasti.

2. Viestintäverkot

Radiotaajuudet ovat rajallinen ja arvokas luonnonvara, jonka avulla voidaan tuottaa viestintäpalveluita. Radiotaajuuksia tarvitaan esimerkiksi matkaviestintää, langatonta laajakaistaviestintää, satelliittiviestintää, antenniverkon televisiotoimintaa ja radiolähetystoimintaa varten.

Taajuuksien käyttöä säännellään. Kansainvälinen ja kansallinen sääntely kattaa yhdeksän kilohertsin ja 3 000 gigahertsin välisen radiotaajuusalueen. Arviolta yli 99 prosenttia kaikista radiolaitteista toimii alle kymmenen gigahertsin taajuuksilla. Valtioneuvosto myöntää toimilupia langattomien laajakaistaverkkojen ja matkaviestinverkkojen rakentamiseen sekä radio- ja televisiotoimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa muun muassa viestintäverkkoja koskevasta lainsäädännöstä ja taajuuspolitiikasta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom suunnittelee ja valvoo taajuuksien käyttöä.

Säteilyturvakeskus valvoo viestintäverkkojen säteilyturvallisuutta

Viestintäverkkojen, kuten 5G-verkkojen, säteilyturvallisuutta valvoo Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva Säteilyturvakeskus (STUK). Suomessa väestön altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018) määritellyillä raja-arvoilla.

Lisätietoja Säteilyturvakeskuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1045/2018

3. Liikenneverkot

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan liikenneväyliin liittyviä lakeja. Niillä annetaan perussäännöt väylien suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja lakkauttamiseen.

Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityis- ja metsäautoteiden osuus on noin 350 000 kilometriä ja kuntien katuverkkojen 26 000 kilometriä.

Valtion maanteitä on yhteensä 78 000 km. Valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä huolehtii Väylävirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa.

Kunnat ja kaupungit vastaavat oman alueensa katuverkosta ja sen kunnosta. Yksityisten teiden pidosta vastaavat yleensä tiekunnat, yksityiset maanomistajat, yhteisöt tai yritykset.

Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on hieman alle 6 000 km, josta lähes 3 300 km on sähköistetty. Rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaa Väylävirasto.

Väyläviraston ylläpitämiä vesiväyliä on yhteensä noin 16 300 km, joista kauppamerenkulun väyliä on lähes 4 000 km. Vesiväylistä on rannikkoväyliä hieman alle 8 300 kilometriä ja sisävesiväyliä 8 000 km. 

4. Energia ja ympäristö

Liikenteen ympäristöpolitiikan keskeisimmät haasteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, elinympäristön parantaminen ja liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen sekä Itämeren suojelu. 

Liikenteen ympäristötoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, sillä sen osalta tavoitteisiin pääseminen on suurimmaksi osaksi kotimaisissa käsissä. Lento- ja meriliikenteen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ja -keinot linjataan pääosin kansainvälisissä neuvotteluissa. 

Lisäksi tavoitteena on kehittää kotimaista ICT-infrastruktuuria energiatehokkaammaksi. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi palvelinkeskusten energiankulutukseen.

Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. 

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen. Tiekartassa esitetään keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.