Joukkoliikenteen solmupisteiden ja kaukoliikenteen palvelutason tavoitteita selvitetty

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 16.12.2022 15.00
Tiedote
Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet työhön liittyvillä matkoilla. (Kuva: LVM)
Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet työhön liittyvillä matkoilla. (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 16.12.2022 selvityksenmaakuntakeskusten välisen työhön liittyvän joukkoliikenteen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien henkilöliikenteen solmupisteiden palvelutasomäärittelystä. Selvitys kuuluu valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12:n toteutukseen.

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyyn kuuluvat maakuntakeskusten välillä tapahtuvan yli 100 kilometrin pituisen työssäkäynti- ja työasialiikenteen ja henkilöliikenteen solmupisteiden palvelutaso. Työssäkäyntimatka tarkoittaa kodin ja työpaikan välistä matkaa, työasiamatka taas tilapäistä, työnantajan kustantamaa työmatkaa. Palvelutasomäärittely kattaa linja-auto, juna- ja lentoliikenneyhteydet.

Nyt selvitetyt tavoitteet kuvaavat kaukoliikenteen palveluiden vähimmäistasoa, joka voitaisiin tarvittaessa turvata hankinnoilla. Nykyisin kaukoliikenne toimii pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Palvelutasotyön tarkoituksena ei jatkossakaan olisi tarjota palveluita siellä, missä kysyntää ei ole.

Selvitys palvelutasomäärittelystä on valmisteltu yhdessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa sekä laajassa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten sekä joukkoliikenteen alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Joukkoliikenteen palvelutason tarkoitus tukea työhön liittyvää liikennettä

Selvityksen loppuraportissa suositellaan tavoitteeksi mahdollisuutta tehdä joukkoliikenteellä arkisin yhden päivän aikana työssäkäynti- tai työasiamatka Helsinkiin. Tavoitteena on myös, että Helsingistä olisi arkisin voitava tehdä maakuntakeskuksiin työasiamatka yhden päivän aikana. Joukkoliikenneyhteyksiä tarvittaisiin molempiin suuntiin aamulla ja alkuillasta sekä lyhyemmillä yhteysväleillä myös päivällä. Suosituksessa matka-aikatavoite on enintään 3,5 tuntia.

Lisäksi lähekkäisten maakuntakeskusten välillä suositellaan tarjottavan mahdollisuutta tehdä arkisin työssäkäyntimatka joukkoliikenteellä. Tavoite koske niitä maakuntakeskuksia, joiden välinen matka-aika on noin 90 minuuttia tai alle. Yhteyksiä suositellaan tarjottavaksi aamulla ja alkuillasta.

Muiden vierekkäin sijaitsevien maakuntien maakuntakeskusten välillä suositellaan tarjottavaksi mahdollisuutta tehdä työasiamatka julkisella liikenteellä, jos yhteydelle on kysyntää. Yhteyksiä tarvittaisiin aamupäivällä ja alkuillasta.

Maakuntakeskusten välisten työhön liittyvien matkojen palvelutason lisäksi selvitettiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä henkilöliikenteen solmupisteitä sekä niiden palvelutasoa. Solmupisteiden palvelutasotavoitteita määriteltiin saavutettavuudelle, informaatiolle ja palveluille.

Selvityksen mukaan solmupisteet ovat kansainvälisesti tai kansallisesti merkittäviä, jos niillä on suuri matkustajamäärä, suuri osuus pitkiä matkoja sekä markkinaehtoinen, ympärivuotinen joukkoliikenteen tarjonta. Tällaiset solmupisteet voivat olla lentoasemia, matkustajasatamia, rautatieasemia, linja-autoasemia tai matkakeskuksia.

Jatkossa kaikkien solmupisteiden palvelutasoa suositellaan seurattavaksi tärkeimpien, valtakunnallisten palvelutasokriteerien pohjalta. Lisäksi suurten kaupunkien vilkkaimpien solmupisteiden palvelutasoa seurattaisiin laajemmin kriteerein.

Kaukoliikenteen ja solmupisteiden palvelutaso vaihtelevaa

Osana palvelutasotyötä selvitettiin kaukoliikenteen ja solmupisteiden nykytilannetta. Traficomin selvityksen mukaan parasta palvelutasoa työhön liittyville matkoille tarjotaan pääradan varrella. Puutteita löytyy kuitenkin maakuntien välisissä aamuyhteyksissä.

Suurimmat palvelutasohaasteet Helsingin ja maakuntakeskusten välillä havaittiin aamun yhteyksissä. Vierekkäisten maakuntien välillä yhteyspuutteita löytyi erityisesti itäisestä Suomesta, missä myös kysyntää on vähemmän. Palvelutason haasteena on myös matkustusvaihtoehtojen kokonaiskuvan hajanaisuus.

Tarkastelluista joukkoliikenteen solmupisteistä palvelutaso oli puutteellista hieman alle puolella. Selvityksen mukaan esimerkiksi lämmin odotustila oli käytössä liikennöintiaikana vain 65 %:ssa tarkastelluista solmupisteistä. Saavutettavuuden osalta kehittämistarpeet liittyivät erityisesti liityntäpysäköintiin sekä paikallisjoukkoliikenneyhteyksiin. Puutteita löytyi myös liityntäjoukkoliikenteen informaation saatavuudesta.

Nykytilanteen arvioinnissa saatua tietoa käytettiin palvelutasomäärittelyjen tarkentamisessa. Arviointia käsiteltiin myös yhdessä sidosryhmien kanssa.

Mitä seuraavaksi?

Traficom seuraa palvelutason toteutumista ja kehitystä osana liikennejärjestelmäanalyysiä. Selvitys palvelutasotavoitteista toimii osaltaan pohjana Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen valmistelussa.

Kaukoliikenne toimii Suomessa pääsääntöisesti markkinaehtoisesti, joten palvelutaso voi muuttua nopeastikin. Liikenne 12 -suunnitelman mukaan palvelutasossa havaittuja puutteita voitaisiin tarvittaessa korjata linja-auto-, juna- tai lentoliikenteen hankinnoilla. Niiden toteutuminen riippuu kuitenkin tulevista talousarviopäätöksistä. Mahdollisissa hankinnoissa huomioitaisiin myös palvelujen kysyntä. Maakuntakeskusten välisten yhteyksien kysyntä arvioitaisiin ELY-keskusten omien palvelutasosuunnitelmien yhteydessä.

Solmupisteiden palvelutasomäärittely tukee niiden kehittämistä. Myös maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat keskeinen väline solmupisteiden pitkäjänteisessä kehittämisessä. Lisäksi palvelutasotyötä voidaan hyödyntää seudullisesti ja paikallisesti merkittävien solmupisteiden kehitystarpeiden arvioinnissa.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Tiia Orjasniemi, tiia.orjasniemi(at)gov.fi, p. 050 441 5730

yksikön johtaja Emil Asp, emil.asp(at)gov.fi, p. 040 509 9757