Takaisin

Palvelusopimusasetuksen siirtymäaika päättyy, tuettu ja markkinaehtoinen joukkoliikenne eriytyvät

Palvelusopimusasetuksen siirtymäaika päättyy, tuettu ja markkinaehtoinen joukkoliikenne eriytyvät

Tiedote 02.12.2019 09.00 fi sv

LInja-auto sillalla talvella (Kuva: Juha Tuomi)

Euroopan unionin palvelusopimusasetuksen ja vanhan joukkoliikennelain siirtymäaika päättyy 2.12.2019. Tämän jälkeen yhteiskunnan tukea voi maksaa vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestettyyn liikenteeseen. Siirtymäajan päättyminen ei käytännössä näy asiakkaiden arjessa, sillä siihen on varauduttu jo pitkän aikaa.

Joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009 ja avasi vaiheittain reittiliikennemarkkinat kilpailulle. Lakiuudistus perustui samana vuonna voimaan tulleeseen EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA), jossa säädetään tavoista, joilla yhteiskunta voi yleishyödyllisten joukkoliikennepalvelujen avulla turvata liikennepalvelujen saatavuutta ja laatua markkinaehtoisten palvelujen lisänä. Asetuksen mukainen menettely on esimerkiksi viranomaisen järjestämä avoin kilpailutus.

Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa kunnilla ja kuntayhtymillä oli oikeus sopia (ilman kilpailutusta) seutu- ja kuntalippujen hinnoista liikenteenharjoittajien kanssa silloin, kun kunnat tai valtio rahoittivat näiden lippujen hinnanalennuksia.

Vuonna 2018 joukkoliikennelaki kumottiin ja joukkoliikennettä koskevat säädökset siirrettiin 1.7.2018 voimaan tulleeseen liikennepalvelulakiin. Liikennepalvelulain joukkoliikennettä koskeva osa on suoraan EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen.

Pitkä siirtymäaika muutoksen läpiviemiseksi

Palvelusopimusasetuksen ja tuolloisen joukkoliikennelain voimaantuloa pehmentämään otettiin vuonna 2009 käyttöön kymmenen vuoden siirtymäaika.

Tarkoitus oli, että siirtymäajan aikana julkista liikennettä voisi tarjota entiseen malliin esimerkiksi vanhoihin seutulippuihin perustuen, samalla kun liikenteen tilaajat ja palveluntarjoajat valmistelevat uuden yhtenäisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoa.

Nyt siirtymäajan päättyessä joukkoliikenteen yhteentoimivuus toteutuu noin 85 prosentissa kaikista matkoista.

Kuntarajat ylittävässä liikenteessä yhä erilaisia toimintatapoja

Joukkoliikenteen tason määrittelevät 36 toimivaltaista viranomaista alueesta riippuen. Näitä viranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä kunnat ja kaupungit. Joukkoliikenteen järjestäminen ei kuitenkaan ole viranomaisten lakisääteinen velvollisuus.

Tällä hetkellä kaupunkiseutujen sisäinen liikenne on tyypillisesti julkisesti kilpailutettua ja kaukoliikenne markkinaehtoista.

Liikenteen sujuvuudesta on lainsäädännössä huolehdittu siten, että liikennepalvelulaki edellyttää palvelujen tarjoajilta lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta sekä palvelun tarjoamisen kannalta oleellisten tietojen, kuten aikataulutietojen, avaamista kilpaileville palvelun tarjoajille. Yhteentoimivuus on kuluttajien etu, mutta myös palveluntarjoajien etu, sillä se lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Liikennepalvelulaki myös velvoittaa, että tie- ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset edistävät yhteentoimivuutta julkisissa hankinnoissa, kun ne hankkivat liikkumispalveluja tai niihin liittyviä lippu- ja maksujärjestelmiä.

Siirtymää helpottamaan valtio kehitti Waltti-lippujärjestelmää joukkoliikennettä järjestävien julkisten tahojen kanssa. Liikennepalvelulain lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta edellyttävät säädökset kuitenkin tekivät yhteisen järjestelmän tarpeettomaksi ja valtio irrottautui Waltti-lippujärjestelmästä lain voimaantulon jälkeen. Tällä hetkellä Waltti toimii muiden lippu- ja maksujärjestelmiä tarjoavien tahojen rinnalla ja tuottaa palveluita 15 julkiselle toimijalle, jotka ovat myös sen omistajia.

Kehittämistyötä on vielä tehtävänä erityisesti kuntarajat ylittävässä liikenteessä, sillä joukkoliikenteen lippu- ja aikataulutiedot ovat pääasiallisesti edelleen yksittäisten toimijoiden omistuksessa tai vain paikallisessa käytössä.

Tavoitteena lisätä joukkoliikenteen osuutta liikenteessä

Sekä vanhan joukkoliikennelain että nykyisen liikennepalvelulain keskeisenä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen osuutta suomalaisessa liikenteessä.

Linja-autoliikennemarkkinoiden kilpailu on tilastojen valossa laskenut kuluttajahintoja ja parantanut palvelutasoa kaupunki- ja kaukoliikenteessä. Toisaalta joiltakin pienemmiltä paikkakunnilta markkinaehtoiset yhteydet ovat vähentyneet.

Joukkoliikenteen palveluita käsitellään myös osana Suomen ensimmäistä 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelma koskee kaikkia kulkumuotoja ja käsittelee liikenneverkon lisäksi myös henkilö- ja tavaraliikennettä sekä liikennejärjestelmää tukevia toimintoja.

Lisätietoja

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 0295 34 2532, Twitter: @Wirensini