Työryhmä esittää: Neljännes pääteistä ja puolet radoista runkoverkoiksi

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ehdottaa, että noin puolet rataverkosta ja neljäsosa valta- ja kantateistä nimettäisiin valtakunnallisesti merkittäviksi ja korkeatasoisiksi runkoverkoiksi.

Verkot muodostuvat tärkeimmistä ja kuormitetuimmista yhteysväleistä. Niistä halutaan mahdollisimman sujuvia ja turvallisia. Ehdotetuilla runkoverkoilla liikkuu tieliikenteestä kolmannes ja raideliikenteestä 80 prosenttia.

Runkoverkkoja hoidettaisiin ja ylläpidettäisiin korkeimpien laatuvaatimusten mukaisesti. Ne otettaisiin erityisesti huomioon kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa.

Työryhmän esitys luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle 29. syyskuuta.

Päätös runkoverkoista ensi vuoteen

Maantielain mukaan liikenne- ja viestintäministeriö päättää runkoteistä, mutta päätöksenteolle rataverkosta ei ole vastaavaa lakipohjaa. Asia sisältyy uuteen ratalakiin, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2008.

Tästä syystä päätös runkoverkoista siirtyy Huovisen mukaan ensi vuoteen. Huovinen pitää tärkeänä, että suunnitelmaa käsitellään kokonaisuutena ja päätös teiden ja ratojen runkoverkoista tehdään yhtä aikaa.

- Oikea marssijärjestys on se, että ministeriö päättää runkoverkoista vasta sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt ratalain. Ilman ratoja päätös jäisi puolinaiseksi, Huovinen korostaa.

Alueiden saavutettavuus paranee

Runkoverkot käsittävät 3140 tiekilometriä ja 2960 ratakilometriä. Radoista 1600 kilometriä olisi myös nopeiden junien käytettävissä.

Verkko on kohtuullisen suppea ja siten toteutettavissa. Kaikki maakuntakeskukset kuuluvat verkkoon ja suunnitelma parantaa merkittävästi alueiden saavutettavuutta.

Teiden runkoverkko palvelee ennen kaikkea pitkämatkaista liikennettä. Tästä syystä teiden täytyy olla korkealaatuisia, esimerkiksi liittymien määrää on vähennettävä. Työryhmän mukaan jo pelkkä päätös runkoverkoista vaikuttaa välittömästi maankäyttövarauksiin.

Ehdotetusta runkoverkosta moottoriteitä on noin 800 kilometriä eli 200 kilometriä nykyistä enemmän. Pääosa teistä kehitettäisiin kuitenkin keskikaiteilla varustetuiksi ohituskaistateiksi.

Nopeiden henkilöliikenneratojen nopeustavoite on vähintään 160 kilometriä tunnissa. Raskaan tavaraliikenteen radoilla akselipainojen täytyy olla 25 tonnia. Runkoverkkoon kuuluisivat paitsi kotimaan myös kansainvälisen liikenteen tärkeät yhteydet.

Työryhmä ehdottaa, että runkoverkkojen toteuttamisesta ja rahoituksesta laaditaan ohjelma, joka sisällytetään valtakunnallisten liikenneväylien investointiohjelmaan. Runkoverkkojen toteuttaminen maksaisi 280 miljoonaa euroa vuodessa ja se olisi valmis vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2004 asetetun työryhmän väliraportti julkaistiin toukokuussa 2005, jonka jälkeen suunnitelman vaikutukset arvioitiin. Talvella 2005-2006 järjestettiin laaja kuulemiskierros. Saadut lausunnot ja mielipiteet on tutkittu ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon päätösehdotuksessa.

Työryhmä koostui liikenne- ja viestintäministeriön, Suomen Kuntaliiton, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, kauppa- ja teollisuusministeriön, sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön edustajista.


Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Mikko Ojajärvi, puh. (09) 160 28574 tai 0400 438 520
työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Petri Jalasto, puh. (09) 160 28509 tai 040 552 9039